Persulandia löytyy läntiseltä Pirkanmaalta

Teksti ja kuvitus: CAI MELAKOSKI
Vuoden 2012 kuntavaaleissa perussuomalaiset sai 12,3 prosenttia koko maan äänistä, 13,5 prosenttia Pirkanmaan äänistä ja 37 prosenttia Kihniön äänistä. Läntinen Pirkanmaa on muutenkin perussuomalaisten tukialuetta, kaikissa kuudessa kunnassa puolue sai Pirkanmaan keskiarvoa suuremman kannatuksen. Pienin ääniosuus tuli Hämeenkyrössä, 15,2 prosenttia hyväksytyistä äänistä.

Pirkanmaan kuntavaaliasetelmia esittelevän kirjoitussarjan kolmannessa osassa tutkaillaan maakunnan kuutta läntistä kuntaa. Niissä asuu noin 56 000 Pirkanmaan puolesta miljoonasta asukkaasta. Suurimmassa kunnassa, useiden kuntaliitosten pohjalta syntyneessä Sastamalassa, on 25 000 asukasta.

Oikeistopuolueilla on alueella hyvin vankat asemat. Kun nykyisiä hallituspuolueita keskustaa, perussuomalaisia ja kokoomusta äänesti puolet (50,4 prosenttia) Pirkanmaalla vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestäneistä, saivat nämä niin sanotut SOS-puolueet yli kolme neljästä Kihniön, Parkanon ja Punkalaitumen äänestä ja 62–69 prosenttia muidenkin kuntien äänistä.

Työväenpuolueiden kannatus ylittää neljänneksen Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Sastamalassa.

Vihreä liitto ei alueella ole menestynyt, kuntavaalien tulokseksi jäi yhteensä kolme valtuustopaikkaa kahdessa kunnassa.

Vasemmistoliitolla on läntisellä Pirkanmaalla 11 valtuutettua, mutta puolueella on toki sangen vahva kannatus joillakin äänestysalueilla, kuten Sastamalan Keikyän (20 prosenttia äänistä) ja Suodenniemen (12 prosenttia) sekä Hämeenkyrön Kyröskosken (13,7 prosenttia) äänestysalueilla.

Hämeenkyrö

Hämeenkyrön kunta on kasvanut Kyröskosken paperi- ja kartonkitehtaan ansiosta merkittäväksi teollisuuspaikkakunnaksi. Hämeenkyrö kuuluu kasvaviin kuntiin. Sen väkiluku ylitti 10 000 vuosituhannen vaihteen jälkeen. Toisaalta Metsä Board ilmoitti paperikoneen sulkemisesta elokuussa ja syyskuun yt-neuvottelujen jälkeen 94 tehtaan noin 250 työntekijästä irtisanotaan.

Hämeenkyrössä keskustalla (10 valtuutettua) ja kokoomuksella (7) on liki puolet 35-jäsenisen valtuuston paikoista.

Vasemmistoliiton 506 ääntä ja 10,6 prosentin ääniosuus riittivät neljään valtuustopaikkaan. Kyröskosken äänestysalueella vasemmistoliitto sai 13,7 prosenttia äänistä. Kirkonkylän äänestysalueella kannatus jäi 7,8 prosenttiin äänistä.

Puolueen valtuustoryhmään kuuluvat prosessinhoitaja Atso Alakastari, ruokapalveluesimies Sari Haukipää, kirjastovirkailija-kuljettaja Vilho Ponkiniemi ja filosofian maisteri, päivätoiminnan ohjaaja Raija Westergård.

Ikaalinen

Sata-Häme Soi -tapahtumasta ja kylpylästään tunnetun Ikaalisten kaupungin väestömäärä putosi vuosituhannen vaihteen jälkeen alle 8 000 asukkaan rajan ja on nyt noin 7 100.

Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa ja suurimman puolueen asemassa on keskusta yhdeksällä valtuutetullaan.

Vasemmistoliiton viime kunnallisvaaleissa saamat 144 ääntä ja 3,7 prosentin ääniosuus riitti yhteen paikkaan. Puolueen kaupunginvaltuutettu on levyseppä Jukka Mattila.

Kihniö

Kihniön kunta itsenäistyi Parkanosta vuonna 1920. Tärkein elinkeino tässä 2 000 asukkaan kunnassa on turvetuotanto.

Kihniö oli ehkä tunnetuin Kihniön kipakka -pontikasta, kunnes siitä tuli se suomalainen kunta, jossa perussuomalaisten ääniosuus on suurin.

Kunnan 21-paikkaisessa valtuustossa on kahdeksan perussuomalaista ja seitsemän keskustalaista valtuutettua.

Vasemmistoliitolla ei ole ollut valtuutettuja Kihniössä, mutta sen edeltäjä, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) sai valtuustopaikan viimeksi vuoden 1980 kuntavaaleissa.

Parkano

Parkanon kaupungin asukasluku laski alle 8 000 asukkaan rajapyykin ennen vuosituhannen vaihdetta ja on nyt reilut 6 700. Väestötappion lisäksi kaupunkia vaivasi suuri työttömyys, mutta työllisyys on olennaisesti parantunut lähinnä uusien metalliteollisuuden työpaikkojen ansiosta.

Kaupunki on käynyt yhdistymisneuvotteluja Kankaanpään ja Jämijärven kanssa.

Keskusta (9 valtuutettua) ja perussuomalaiset (7 valtuutettua) ovat 27-jäsenisen kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet.

Vasemmistoliiton 161 ääntä ja 4,3 prosentin ääniosuus antoivat viime kuntavaaleissa yhden valtuutetun paikan. Kaupunginvaltuutetun tehtäviä hoitaa metallimies Veijo Niemensivu.

Punkalaidun

Reilun 3 000 asukkaan Punkalaidun tunnetaan muun muassa Koiramäen talosta ja Särkän tanssilavasta. Kunta on nykyisten hallituspuolueiden vankinta tukialuetta Pirkanmaalla; keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus saivat 81,9 prosenttia äänistä ja 18 paikkaa 21 paikan valtuustoon.

Vasemmistoliiton äänimäärä oli 100 ja ääniosuus 5,3 prosenttia. Puolueen edustaja valtuustossa on sosiaalityöntekijä Jouko Mäkelä.

Sastamala

Sastamalan kaupunki syntyi vuonna 2009 kun Mouhijärvi, Vammala ja Äetsä tekivät kuntaliitoksen. Vuoden 2013 alusta myös Kiikoinen liittyi tähän 25 000 asukkaan kaupunkiin. Kuntaliitoksia oli tehty jo aikaisemminkin. Äetsä syntyi Kiikan ja Keikyän kuntaliitoksesta vuonna 1981 ja Tyrvää ja Karkku liitettiin Vammalaan jo vuonna 1973, Suodenniemi vuonna 2007.

Sastamala tunnetaan erityisesti vanhoista kirkoistaan, keskiaikaisesta Sastamalan kirkosta ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta. Sastamala oli kirkkopitäjä jo 1200-luvulla. Tärkein vuosittain Sastamalassa järjestettävä tapahtuma on Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivät, joka kerää osallistujia ympäri Suomen.

Kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet ovat 16 valtuutetun kokoomus ja 15 valtuutetun keskusta. Sosiaalidemokraateilla on 11 paikkaa valtuustossa, jossa kuntaliitosjärjestelyjen ansiosta paikkoja on peräti 59. Ensi kevään vaaleissa valtuutettuja valitaan 43.

Vasemmistoliitto sai viime kuntavaaleissa 913 äänellään 7,1 prosentin ääniosuuden. Puolueen kannatus vaihtelee merkittävästi Sastamalan eri osissa. Keikyällä 20 prosenttia äänestäjistä äänesti kuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokasta, Suodenniemen äänestysalueella 12 ja Mouhijärvellä 9,6 prosenttia. Sen sijaan Kiikoisissa kannatus oli vain 0,6 prosenttia. Alle 5 prosentin ääniosuuteen oli tyytyminen myös kantakaupungin, Kiikan, Stormin ja Vinkin äänestysalueilla.

‒ Meillä on vähän kummasteltu viime vaalien menetyksiä, jotka ovat tulleet kovasta työstä huolimatta, sanoo Sastamalan vasemmistoliiton vaalivastaava Reino Niemi.

‒ Meillä on vaalityöryhmissä pohdittu ratkaisuja, joita yritämme toteuttaa. Uskomme rohkeiden, asioihin kantaa ottavan ja asiallisen politiikkamme tuovan nyt tuloksia, Niemi jatkaa.

‒ Tavoitteemme on edelleen neljä valtuutettua, vaikka valtuustopaikat rajusti vähenevät. Vuonna 2009 kuntaliitosten jälkeen aloittaneessa 59 paikan valtuustossa meillä oli 5 edustajaa. Jos valtuusto olisi ollut ensi keväänä valittavan kokoinen, eli 43 valtuutettua, olisi 4 paikkaa ollut mahdollinen, asettelee Niemi vaalityölle tavoitteita.

‒ Sastamala on laaja, kuntaliitoksin muodostettu kaupunki, ja meidän kannatuksemme on eri alueilla täysin erilainen. Siksi ehdokasasettelulla on ratkaiseva merkitys, siitä menestyksemme on paljolti kiinni, analysoi Reino Niemi ja päättää lupaukseen:

‒ Vaalityötä kehitämme ja yritämme löytää esimerkiksi ihmisiä kiinnostavia tapahtumia.

Vasemmistoliiton Sastamalan valtuustoryhmän jäsenet ovat yrittäjä Juhani Hakasuo, työnjohtaja Simo Myrskyranta, kirvesmies Kari Oksanen ja sairaanhoitaja Leena Saarela.

|||

Lue lisää:

Parkanon vasemmisto (Verkkosivut) 

Pirkanmaan vasemmisto (Verkkosivut)

Pirkanmaan vasemmisto (Facebook sivu)

|||

Kuntavaalit Pirkanmaa on seitsenosainen kirjoitussarja, joka tarkastelee lähtöasetelmia kuntavaaleihin Pirkanmaalla yleensä ja erityisesti vasemmistoliiton kannalta. Ensimmäinen osa erittelee vuoden 2012 kuntavaalin tuloksen koko Pirkanmaalla monesta näkökulmasta. Seuraavat artikkelit esittelevät tilanteen jokaisessa Pirkanmaan kunnassa erikseen. Toinen osa käsittelee eteläistä, kolmas läntistä ja neljäs pohjoista ja viides osa itäistä Pirkanmaata. Kuudennen osan aihe on Tampere ja Nokia, ja viimeinen osa käsitteleekunnanhallitusten ja maakunnallisten luottamuselinten valintaa.

Kuntavaalit Pirkanmaa -kirjoitussarjan artikkelit:

Matematiikan lait vaihtelevat Pirkanmaalla (8.12.2016)

Tampereen valtuusto maan kirjavin, Nokian Pirkanmaan punaisin (23.11.2016)

Vasemmistoliitolle vaalivoitto ja täpärät tappiot itäisellä Pirkanmaalla vuonna 2012 (12.11.2016)

Virrat ja Ylöjärvi: lisäpaikka jäi parinkymmenen äänen päähän (3.11.2016)

Persulandia löytyy läntiseltä Pirkanmaalta (28.10.2016)

Kuntavaalit: Akaassa ja Valkeakoskella viides paikka jäi 12 äänen päähän (20.10.2016.)

Kuntavaalien asetelmat Pirkanmaalla, lyhyt oppimäärä (12.10.2016)

Sarjan oheisjuttuina syntyi kaksi artikkelia:

Pirkanmaan kunnat supistavat valtuustoja 52 paikalla (29.11.2016)

PS häviöllä valtuustojen tuolileikissä (5.10.2016)

|||

Kaikki Vasen Kaistan kuntavaalit 2017 -jutut

|||

Mitä kuntavaalin ehdokkuus merkitsee? (Vasemmistoliiton verkkosivuilla)

Tämän linkin takaa voi ilmoittautua vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaaksi

*