Vasemmistoliitolle vaalivoitto ja täpärät tappiot itäisellä Pirkanmaalla vuonna 2012

 

Kuntavaalit_Pirkanmaa_osa5_800x534

 

KV_Pirkanmaa_300x300Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI   
Vasemmistoliiton kannattajat Juupajoella ja Pälkäneellä muistavat varmasti jokaisen äänen tärkeyden. Viime kuntavaalien jälkeen toinen valtuustopaikka menetettiin kummassakin kunnassa nimittäin todella täpärästi.

Pirkanmaan itäiset kunnat ovat kokoomuksen vahvaa tukialuetta. Puolueella on liki 30 prosenttia alueen valtuustopaikoista. Oikeistopuolueiden vankkaa asemaa täydentää keskustapuolue yli 23 prosentin osuudella valtuustopaikoista. Myös kristillisdemokraatit menestyvät täällä pirkanmaalaista keskiarvoa paremmin, vaikka valtuustopaikkoja Juupajoella ja Pälkäneellä ei olekaan.

Perussuomalaiset onnistuivat kunnallisvaaleissa itäisellä Pirkanmaalla huonommin kuin Pirkanmaalla keskimäärin, eikä 13 valtuutetun paikasta ryhmäloikkausten jälkeen ole jäljellä kuin kymmenen. 

Vain sosiaalidemokraatit saivat itäisellä Pirkanmaalla paikkoja samassa suhteessa kuin koko maakunnassa keskimäärin. Puolue sai toiseksi suurimman valtuustoryhmän alueen kunnissa Pälkänettä lukuunottamatta. Vihreät ylsivät lähelle pirkanmaalaista kannatustaan vain Kangasalla.

Vasemmistoliitto on edustettuna alueen kaikissa valtuustoissa. Siihen vasemmistoliittolaisten ilonaiheet olisivat vuoden 2012 kuntavaaleissa loppuneetkin, ellei Orivedellä olisi tullut vaalivoittoa ja yhden paikan lisäystä.

Niin Juupajoella kuin Pälkäneelläkin vasemmistoliitto menetti harmillisen täpärästi toisen paikkansa. Juupajoella toisesta paikasta puuttui 14 ja Pälkäneellä 23 ääntä. Jokainen ääni on erityisesti kuntavaaleissa todella tärkeä!

Kangasalla kaksi valtuutettua on eronnut perussuomalaisten ryhmästä ja perustanut sitoutumattoman valtuustoryhmän Siniset. Kangasalla keskustan ryhmä on menettänyt yhden paikan kristillisille. Orivedellä yksi valtuutettu on siirtynyt kokoomuksesta keskustaan, yksi keskustasta sitoutumattomiin ja yksi valtuutettu on siirtynyt perussuomalaisista kokoomukseen.
Kangasalla kaksi valtuutettua on eronnut perussuomalaisten ryhmästä ja perustanut sitoutumattoman valtuustoryhmän Siniset.
Kangasalla keskustan ryhmä on menettänyt yhden paikan kristillisille.
Orivedellä yksi valtuutettu on siirtynyt kokoomuksesta keskustaan, yksi keskustasta sitoutumattomiin ja yksi valtuutettu on siirtynyt perussuomalaisista kokoomukseen.

 

Juupajoki

Juupajoki on juuri alle 2 000 asukkaallaan Pirkanmaan pienin kunta. Juupajoen Venäläisvuorella on Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen korkein kohta, 232 metriä merenpinnan yläpuolella.

Suutarien korkeakouluksi kutsuttu Korkeakosken kenkätehdas kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Nykyään tehtaan lestiverstaalla toimii Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo.

Juupajoella valitaan seuraavaan valtuustoon 17 jäsentä nykyisten 21 sijaan. Nykyisen valtuuston suurin ryhmä on keskustalla.

Vasemmistoliitto sai vuoden 2012 kuntavaaleissa Juupajoella 7,5 prosentin ääniosuudella ja 77 äänellä yhden paikan valtuustossa. Toisesta paikasta jäi puuttumaan 14 ääntä.

Valtuustoon valittiin nahkapukinetyöntekijä, eläkeläinen Martta Lepistö.

Pirkanmaa_ita_300x461Kangasala

Pirkanmaan neljänneksi suurimmassa kunnassa, Kangasalla on lähes 31 000 asukasta. Kuntaliitos Sahalahden kanssa vuonna 2005 toi 2 200 uutta asukasta ja kuntaliitos Kuhmalahden kanssa vuonna 2011 vielä tuhat lisää. Kangasala on ilman kuntaliitoksiakin ollut kasvava kunta.

Harjut, näkötornit ja Kesäpäivä Kangasalla -laulu ovat pitäneet huolen siitä, että suomalaiset tietävät kunnan lapsesta pitäen. Kangasalan urkutehdas valmisti suurimman osan suomalaisten kirkkojen uruista ja koulujen harmoneista ja oli myös Kangasalan suurin teollinen työnantaja.

Kunnan suurin yksityinen työnantaja nykyään, Saarioinen, on läsnä useimpien suomalaisten ruokapöydissä. Valtakunnallisia Kangasalan vetonauloja ovat jo vuosikymmeniä olleet kaksi automuseota.

Kangasalla suurimmat valtuustoryhmät ovat kokoomuksella ja sosiaalidemokraateilla, puolueilla on yhdessä enemmistö valtuustopaikoista. Kristillisdemokraateilla on Kangasalla poikkeuksellisen suuri ryhmä, kuusi valtuutettua.

Vasemmistoliiton 4,8 prosentin kannatus ja 671 ääntä toivat puolueen valtuustoryhmälle kaksi paikkaa. Korkein kannatusosuus, 7,6 prosenttia, tuli Suoraman toiselta äänestysalueelta, ja alhaisin, 1,1 prosenttia, Kuhmalahdelta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän jäsenet ovat yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija Jorma Mäntylä ja laitosmies Seppo Talli.

Kangasalla luotetaan lisäpaikkaan

‒ Kangasala on neljän vuoden aikana käynyt läpi julman säästökuurin, johon sisältyi yksityistämisiä, yhtiöittämisiä ja ulkoistuksia. Terveysasemia, kouluja ja kirjastoja on suljettu. Kunnan työntekijämäärää on vähennetty ja veroja sekä maksuja on korotettu, kertoo vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Mäntylä.  

Jorma Mäntylä Sahalahden Kuohuvaisten koskella (Kuva: Pirkko_Hakulinen)
Jorma Mäntylä Sahalahden Kuohuvaisten koskella (Kuva: Pirkko Hakulinen)

 

‒ Osa leikkauksista on kotikutoista tuotantoa, mutta suurin osa on seurausta valtakunnallisesta kuntatalouden alasajosta. Itse aion ainakin pitää kovaa meteliä Sipilän hallituksen osakeyhtiö-sotesta. Se on sotien jälkeisen historian suurin yksityistäminen ja Suomen 150-vuotisen kuntademokratian tuhoamissuunnitelma, Mäntylä kiteyttää.

‒ Yleisesti vasemmistoliiton kannatus kuntavaaleissa on seuraillut Kangasalla valtakunnan kannatusta. Se kääntyi laskuun 1995, kun lähdettiin yhteistyöhön kokoomuksen kanssa. Kangasalla vasemmistoliitto lähti 2000-luvulla mukaan kokoomusyhteistyöhön, mikä nopeutti paikallista kannatuksen laskua, Mäntylä harmittelee.

‒ Puolueosaston jäsenmäärä ja ehdokasmäärä kuntavaaleissa laskivat, menetettiin valtuustopaikkoja ja kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi.

‒ Nyt olemme neljä vuotta olleet irti kokoomuksen talutusnuorasta ja olen luottavainen mahdollisuuksiimme kevään vaaleissa. Leikkaus- ja yksityistämispolitiikan vastustaminen on tuonut paljon myönteistä palautetta. Persut ovat Kangasalla romahtaneet täysin ja valtuustoryhmä on hajonnut. Pidän yhtä lisäpaikkaa varmana jo eduskuntavaalituloksen perusteella, eikä kaksi lisäpaikkaa ole mahdottomus. Edellytyksenä on monipuolinen ehdokasasettelu, Jorma Mäntylä uskoo.

Orivesi

Oriveden kaupungin asukasluku on vuoroin kasvanut, vuoroin laskenut ja on viime aikoina ollut lievässä laskussa 9 300 asukkaan rajapyykin yläpuolella. Oriveteen on liitetty tuolloin noin 1 500 asukkaan Eräjärvi vuonna 1973. Längelmäki jaettiin vuonna 2007 Oriveden ja Keski-Suomen maakuntaan kuuluvan Jämsän kesken, kunnassa oli tuolloin noin 1 700 asukasta.

Orivesi oli vielä 1970-luvulla tunnettu kenkätehtaistaan, oriveteläisiä jalkineita vietiin ulkomaita myöten. Nykyisin Oriveden vetonauloja ovat muun muassa Purnun taidekeskus, Reikäreuna -elokuvafestivaali ja Eräjärven Rönnin tanssilava ja kesäteatteri.

Kokoomuksella ja sosiaalidemokraateilla on Oriveden suurimmat valtuustoryhmät. Vasemmistoliiton ryhmästä tuli pari viikkoa sitten yksin valtuuston neljänneksi suurin ryhmä, kun yksi perussuomalaisten valtuutettu vaihtoi kokoomukseen. Vaaleissa perussuomalaiset saivat kolme paikkaa, kuten vasemmistoliittokin.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti ääniosuuttaan valtakunnallisesti ja Pirkanmaalla, mutta Oriveden vasemmistoliitto kulki vastavirtaan ja kasvatti ääniosuuttaan 0,7 prosenttiyksikköä sekä otti lisäpaikan.

Oriveden vasemmistovaltuutetut ovat suuhygienisti, hammashoitaja Anne Kahelin, kehityspäällikkö, projektijohtaja Reijo Kahelin ja sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti Irma Koskela.

Oriveden Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Reijo Kahelin. (Kuva: Cai Melakoski)
Oriveden Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Reijo Kahelin. (Kuva: Cai Melakoski)

Orivedellä kehitetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia

‒ Vaalityö on Orivedellä vasta käynnistymässä. Toki muutama ehdokas on varmistettu ja positiivisen harkinnan aikaa on annettu muutamalle kysytylle. Usko on vahva ja perusteltu, että vähintään viime vaalien ehdokasmäärä (15 ehdokasta) täyttyy. Kenties menee sen ylitsekin, sillä vasemmiston kuntatyö on tällä kaudella edelleen ollut hyvää ja asiallista, sanoo Oriveden seudun vasemmistoliiton puheenjohtaja Reijo Kahelin.

‒ Vasemmisto on kaikessa toiminnassaan pitänyt esillä kuntalaisten osallisuutta kaikkeen heitä koskevaan toimintaan. Tätä ajatusta halutaan edelleen voimistaa. Keväällä tarkistetun kaupungin strategian toteutuksen toimenpiteisiin saatiin maininta kuntalaisosallisuuden kokeilemisesta.

‒ Järjestimme äskettäin kuntalaisillan, jossa haettiin keinoja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Olemme esittäneet osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa. Olemme esittäneet kuntalaiskokousten järjestämistä ja älypuhelinsovellusten käyttöönottoa, kun tehdään muun muassa tiesuunnitelmia ja yleisten alueiden kunnostustoimia, listaa Kahelin esimerkkejä Oriveden vasemmiston toimeliaisuudesta.

 

 

Pälkäne

Pälkäneen kunnassa on reilut 6 600 asukasta. Luopioisissa, joka liitettiin Pälkäneeseen vuonna 2007 oli lakkautushetkellä noin 2 400 asukasta. Pälkäneen tunnettuja maamerkkejä ovat vanha rauniokirkko ja Kostianvirta.

Pälkäneen suuri vetonaula on Aitoon kirkastusjuhlat, myös Sappeen hiihtokeskus vetää puoleensa paljon kävijöitä kuntarajojen ulkopuolelta. Kuulut perunalimput tuovat tuulahduksen Pälkäneestä suomalaisiin ruokapöytiin.

Kokoomus ja keskusta hallitsevat Pälkäneen kunnanvaltuustoa, puolueilla on reilusti yli puolet valtuustopaikoista.
Vasemmistoliiton tulos oli vuoden 2012 kuntavaaleissa 5,8 prosentin ääniosuus ja 206 ääntä. Aitoon äänestysalueella vasemmistoliittoa äänesti 10,9 prosenttia ja Rautajärven äänestysalueella 9,7 prosenttia äänestäneistä.

Vasemmistoliiton ainoa valtuutettu on eläkeläinen, lavastemestari Perttu Pohjanperä. Toisen valtuutetun paikka jäi 23 äänen päähän.

|||

Lue lisää:

Kangasalan Vasemmistoliitto (verkkosivut)

Pirkanmaan vasemmisto (Verkkosivut)

Pirkanmaan vasemmisto (Facebook sivu)

|||

Kuntavaalit Pirkanmaa on seitsenosainen kirjoitussarja, joka tarkastelee lähtöasetelmia kuntavaaleihin Pirkanmaalla yleensä ja erityisesti vasemmistoliiton kannalta. Ensimmäinen osa erittelee vuoden 2012 kuntavaalin tuloksen koko Pirkanmaalla monesta näkökulmasta. Seuraavat artikkelit esittelevät tilanteen jokaisessa Pirkanmaan kunnassa erikseen. Toinen osa käsittelee eteläistä, kolmas läntistä ja neljäs pohjoista ja viides osa itäistä Pirkanmaata. Kuudennen osan aihe on Tampere ja Nokia, ja viimeinen osa käsitteleekunnanhallitusten ja maakunnallisten luottamuselinten valintaa.

Kuntavaalit Pirkanmaa -kirjoitussarjan artikkelit:

Matematiikan lait vaihtelevat Pirkanmaalla (8.12.2016)

Tampereen valtuusto maan kirjavin, Nokian Pirkanmaan punaisin (23.11.2016)

Vasemmistoliitolle vaalivoitto ja täpärät tappiot itäisellä Pirkanmaalla vuonna 2012 (12.11.2016)

Virrat ja Ylöjärvi: lisäpaikka jäi parinkymmenen äänen päähän (3.11.2016)

Persulandia löytyy läntiseltä Pirkanmaalta (28.10.2016)

Kuntavaalit: Akaassa ja Valkeakoskella viides paikka jäi 12 äänen päähän (20.10.2016.)

Kuntavaalien asetelmat Pirkanmaalla, lyhyt oppimäärä (12.10.2016)

Sarjan oheisjuttuina syntyi kaksi artikkelia:

Pirkanmaan kunnat supistavat valtuustoja 52 paikalla (29.11.2016)

PS häviöllä valtuustojen tuolileikissä (5.10.2016)

|||

Kaikki Vasen Kaistan kuntavaalit 2017 -jutut

|||

Mitä kuntavaalin ehdokkuus merkitsee? (Vasemmistoliiton verkkosivuilla)

Tämän linkin takaa voi ilmoittautua vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaaksi

 

Kuntavaali2017_aikataulu_531x288*

 

Leave a Reply