MINNA MINKKINEN
Hallitus kertoi tarkemmin sote-palvelujen uudistuksista. Lisätiedot valinnanvapaudesta herättivät meille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille uusia, tarkempia kysymyksiä.
1.
Toteutuuko valinnanvapaus terveydenhuollosta todellisuudessa vain isoissa kaupungeissa, joita Suomessa on kymmenkunta. Miten valinnanvapaus toteutetaan alueilla, joihin ei nytkään saada lääkäriä, tai alueille joilla ei ole kilpailua, koska ihmisiä on vähän?
2.
Kuka vastaa kansanterveystyöstä? Hallitus kaavailee, että jatkossa kansalainen voi valita mihin terveyskeskukseen ja hammaslääkäriin hän menee, jos jo on jokin vaiva. Mutta kenen vastuulla on kansanterveyslaissa säädetyt tehtävät ennaltaehkäisevästä työstä?
Onko neuvonta ja muu ennaltaehkäisevä kansanterveystyö osa kaikkien palveluntarjoajien työtä ja tuoko tämä päällekkäisyyksiä, vai koordinoiko työtä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos? Kansanterveyden parantumista ei tosin ole listattu hallituksen tavoitteeksi sote-uudistuksessa, hallitusta ei tunnu kiinnostavan asia, jonka avulla säästöt oikeasti voivat syntyä.
3.
Mitä ihmeen markkinoita voi olla sosiaalipalveluiden ohjauksessa? Sosiaalipalveluiden ohjausta antaa käytännössä ihminen, jolla on tieto kaikista tarjolla olevista palveluista ja etuuksista. Se on viranomaispalveluiden neuvontaa asioista, kuten miten hoidetaan sairaspäiväraha-asiat, työttömyyteen ja uudelleenkoulutukseen ynnä muihin sellaisiin liittyvät asiat.
Tällaista työtä tehneenä minun on todella vaikea nähdä tässä valinnanvapautta, samat palvelut ne on Kelassa kertoipa niistä sitten yrityksen tai kunnan työntekijä. Tämä vaikuttaa näennäiselt – on ilmeisesti vain haluttu saada lisäys valinnanvapauslistaan.
4.
Henkilökohtainen budjetointi herättää paljon kysymyksiä. Kuinka monta kertaa ajatellaan kansalaisen päihdehuollossa saavan hoitoa? Kuinka monta kertaa saa pitkiä hoitojaksoja ja kuinka monta kertaa lyhyen? Onko niin, että jos nuorena käyttää kaikki päihdehoitopäivänsä, ei sitten vanhana enää saa hoitoa, vai mitä tällä henkilökohtaisella budjetoinnilla tarkoitetaan?
Vai halutaanko palvelun saajalle osoittaa, kuinka paljon hän rahaa käyttää? Sitäkö kaivataan, syyllistämistä rahankäytöstä? Sillä ei tuloksia saada aikaan.
5.
Miten käy palvelujen, joita voi käyttää nimettömänä? Meillä on myös jonkin verran anonyymejä palveluita, joita ei voi henkilökohtaisesti budjetoida.Toivottavasti nämä säilyvät, koska muuten voivat seuraukset muun muassa tartuntatautien leviämisessä olla kohtalokkaat.
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu
|||
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kaaviokuvan valinnanvapaudesta Twitter-tilillään:
*