Teksti: NIKO VALLENIUS
Jokainen menestynyt yritys alkaa pienestä – joko yhden henkilön tai pienen porukan ideasta. Tie kohti menestystä on usein pitkä, kivinen ja suuri osa unelmista jää toteutumatta.
Miltä suomalainen startup-maailma näyttää sisältä päin? Millaisilta tahoilta aloittava yrittäjä saa tukea toiminnalleen? Miten yhteiskunta voisi tukea yritystoiminnan aloittamista nykyistä paremmin?
Näihin kysymyksiin löytyy monenlaisia vastauksia yrittäjäjien keskuudesta. Tällä kertaa kysymyksiin vastaa Markus Klöf – pienyrittäjä, joka toimii Tribe Tampereen hallituksen varapuheenjohtajana.
Tribe Tampere: yhteinen päämäärä ja yhdessä tekeminen
Tribe Tampere on yhdistys, joka perustettu harventamaan yrittämisen alkuvaiheen vaikeuksien viidakkoa. Yhdistyksen tavoitteena on luoda kattava Tampereen startup-toimijoiden verkosto, josta jokainen aloitteleva yrittäjä saa tukea yrityksensä kehittämiseen.
– Totesimme muiden startup-kentän toimijoiden kanssa, että Tampereen startup-kenttä on tosi sekava. Täällä on todella monta toimijaa, ja kukaan ei oikein tiedä mitä toinen tekee. Päätimmekin yhdessä muiden toimijoiden kanssa perustaa tätä varten uuden yhdistyksen, kertoo Markus Klöf Tribe Tampereen synnystä.
Uuden yhdistyksen vahvuutena Klöfin mukaan on sen avoimuus. Kaikki startup-maailmassa toimivat ja siitä kiinnostuneet ovat tervetulleita yhteisöön. Jokainen voi ehdottaa juuri omiin tarpeisiin vastaavaa ohjelmaa, päästä verkostoitumaan sekä löytää oman toiminnan kannalta sopivia yhteistyökumppaneita.
– Tavoitteena on, että uusi yrittäjä löytää Tribestä heti sen tiedon mitä kannattaa tehdä, Klöf toteaa.
Yrittämiseen sisältyy epävarmuutta
Klöf kertoi itse päätyneensä startup-maailmaan vähän itselleenkin yllätyksenä. Hän on opiskellut Lappeenrannan kauppakorkeassa kansainvälistä markkinointia, lähti maailmalle ja asui viisi vuotta Suomen ulkopuolella.
– Kun palasin takaisin, työmaailma oli siinä määrin muuttunut, että piti perustaa oma yritys ja toiminimi, jotta sitä kautta sai hommia omien verkostojen kautta. Vähän kuin pakon sanelemana muutuin yrittäjäksi, mutta toisaalta löysin yllättäen sen oman sisäisen yrittäjyyden, Klöf pohtii.
Startup-yrityksen perustamiseen Suomessa liittyy Klöfin mukaan niin hyviä kuin huonojakin puolia. Yksi huonoimmista puolista on yritystoiminnan alkuvaiheen epävarmuus.
– Ajatus siitä, että lähtee tyhjän päälle estää monien yritysten ja työpaikkojen syntymisen. Se, että uskaltaako yrittäjäksi aikova ottaa sen askeleen, että luopuu tietynlaisesta sosiaaliturvasta ja hyppää yrittäjäksi, on iso kysymys. Mielestäni yrittämisesta ei olla välttämättä tehty hirveän houkuttelevaa Suomessa. Voihan se olla kannattavaa, muttei aina kovin houkuttelevaa, Klöf kritisoi.
Perustulo turvaisi toimeentulon
Nykyisessä työmarkkinatilanteessa monet ovat Klöfin kanssa samassa tilanteessa. Kun palkkatöitä ei ole tarjolla, toimeentulo pitää saada kasaan useista eri lähteistä.
– Nykyään on myös tarjolla paljon freelancer-hommia. Siinäkin on hyvät ja huonot puolensa: paljon epävarmuutta, mutta myös tiettyjä vapauksia. Uskon kuitenkin, että tämä on niin hyvässä kuin huonossakin se suunta mihin nykyinen kehitys johtaa.
Yrittäjien henkilökohtaisen toimeentulon voisi turvata Klöfin mielestä tehokkaasti perustulolla.
– Haluaisin nähdä perustulon toteutuvan. Uskon, että sen turvaamana syntyisi huomattavasti enemmän yrityksiä, koska se vähentäisi yrityksen alkuvaiheeseen liittyvää taloudellista epävarmuutta, toteaa Klöf toiveikkaana.
Lisää verkossa:
|||
Etusivun kuva:
*