LIISA AHOLA
Muovilla on jo pitkä historia. Sen kemialliset ominaisuudet muistuttavat jossain määrin kumia. Muovi on yleisnimitys synteettisille tai puolisynteettisille hiili- tai hiili-piiatomien pitkistä molekyyliketjuista eli polymeereistä koostuville materiaaleille. Eurooppalaiset huomasivat Brasiliassa kasvavan luonnonkumipuuta, jonka maitiaisnesteestä, kautsusta, pystyi muovaamaan kemiallisten prosessien avulla muotonsa säilyttäviä esineitä. Kautsun sukulainen on guttaperkka, sekin luonnontuote. Guttaperkasta valmistetut golfpallot nostivat pelin suosion liki pilviin. Monille entisajan tyttölapsille guttaperkka tuli tutuksi nuken päänä tai jopa koko nukkena.
Ensimmäisiä synteettisesti valmistettuja muovin tapaisia aineita keksittiin jo 1800-luvun alkupuolella, mutta muovin varsinainen teollinen tuotanto alkoi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ensimmäinen muovitehdas oli Sarvis Tampereella. Se aloitti toimintansa 1920-luvulla. Pian siis saamme juhlia muovin teollisen valmistuksen satavuotisjuhlaa Suomessa. Sitä ei kuitenkaan ehkä kannata juhlia.
Pehmeä, haitallinen turhake
Fleecekangas nimettiin vuoden turhakkeeksi ihan syystä. Vaikka se on ihanan pehmeää ja lämmintä, siitä irtoaa valtava määrä mikromuovia joka pesussa. Kangasta on mainostettu ympäristöystävälliseksi, sillä se on valmistettu kierrätettävistä muovipulloista. Mikromuovipilvi ei kuitenkaan ole ympäristöystävällinen. Useat keinotekoiset kangaskuidut ovat ongelmallisia, sillä niiden mikrohiukkaset tuottavat luontoon mikromuovia.
Aikanaan suuressa suosiossa olleet nailontuotteet ovat eräänlaista muovia, samoin akryyli. Nailon keksittiin Yhdysvalloissa vuonna 1935 ja ensimmäinen teollinen nailonia hyödyntävä tuote oli hammasharjan harjakset. Seuraava nailon-hitti olivat nailonsukat.
Muovin voittokulku lähti liikkeelle aivan arkisista asioista. Kenenpä tädillä ei aikanaan olisi ollut plastiikkitakkia sateen varalle tai mummolla keittiön pöydällä vain pyyhkimällä puhtaaksi saatavaa vakstuukia. Raskaat lasiset ja desinfioitavat maitopullot korvautuivat kertakäyttöisillä muovipusseilla. Nyt me ja maapallo hukumme muoviin.
Erityisesti lämmitetyistä muoveista irtoaa pienen pieniä ainesosia toimimaan hormonihäirikköinä elimistössä. Muovien vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ei ole tutkittu, mutta kaloja tarkkailemalla on havaittu kalojen lajityypillisen sukupuolikäyttäytymisen muuttuvan. Usein näistä epätavallisesti käyttäytyvien kalojen aivoista on löytynyt nanomuovia. Se on niin pientä, että se on pystynyt läpäisemään aivojen suojaksi rakentuneen veri-aivoesteen. Veri-aivoeste on luonnon älykäs rakennelma kaikkien eliöiden aivojen suojaksi. Esimerkiksi monenlaisissa muovituotteissa yleinen pehmennin ftalaatti on yhdistetty hedelmällisyyden alenemiseen myös ihmisissä, jonka lisäksi se aiheuttaa muitakin terveysongelmia liikaa saatuna. Ftalaattia sisältävät muoviastiat saattavat kuumetessaan esimerkiksi mikroaaltouunissa tai astianpesukoneessa erittää kemikaalia.
Muovia monenlaista
Muovin ainesosat saadaan öljynjalostuksen sivutuotteina polymeroimalla.
Kautsua viljellään nykyisin eniten Malesiassa ja Indonesiassa. Se käytetään pääasiallisesti autojen renkaisiin. Kemiallisilla prosesseilla on tahmeasta nesteestä saatu kestäviä renkaita.
Guttaperkka on myös kumipuusta saatava kimmoisa polymeeri. Nykyisin hampaiden juurihoidossa yleisimmin käytössä oleva täyteaine.
Raion on sulfiittiselluloosasta valmistettava muuntokuitu. Sitä edelsivät silla ja säteri. Se ei siis ole ympäristölle haitallinen.
Akryyli on hyvin yleinen keinoaine. Meillä on sitä vähän kaikkialla rakennekynsistä pleksilevyihin.
Muovi ui ravintoketjun huipulle
Muoviroska luonnossa on liki ikuista. Se aiheuttaa eläimille monenlaisia kärsimyksiä. Jotkut tukehtuvat siihen, jotkut kuristuvat. Kalat ja linnut syövät mielellään muovia sen pinnalle kertyvän levän hajun takia. Muovi täyttää kalan vatsan eikä kala tule enää nälkäiseksi. Kalojen elämää muovien kanssa tutkitaan, koska suurin osa jätemuovista päätyy lopulta mereen. Jos se muuten vain kelluisi vedessä, olisi kyseessä ainoastaan esteettinen haitta. Nyt aurinko, aallokko ja tuuli muokkaavat hitaasti muovin rakennetta ja se hapristuu yhä pienemmiksi hiukkasiksi muuttuen lopulta mikro- ja nanomuoviksi.
Mikro- ja nanomuovit päätyvät ravintoketjun huipulle, ihmisten ruokaan, juomaan ja hengitysilmaan. Liikenteen pienhiukkaspäästöt saastuttavat hengitysilman muovilla. Muovipäästöjen seuraukset ihmispopulaatiolle ovat arvaamattomia. Jos kerran nanomuovi pystyy läpäisemään kalojen veri-aivoesteen, niin miksi se ei pystyisi tekemään samaa myös ihmisaivoissa.
Muovi vaarantaa elämän
Maailman kymmenen muovijokea virtaavat Aasiassa ja Afrikassa. Kahdeksan jokea on Aasiassa, kaksi Afrikassa. Kiina, Indonesia, Filippiinit ja Intia ovat muoviroskan lopputuottajien kärkikaartia. On kuitenkin aivan tarpeetonta syyttää kehitysmaiden huonoa jätehuoltoa lisääntyvästä muoviongelmasta. Filippiineillä paikallinen Greenpeace ja muovin vähentämiseksi kampanjoiva #breakfreefromplastic keräsivät vuonna 2017 Manilan lahdelta kaiken löytämänsä muoviroskan ja kirjasi muistiin muovikääreen tuottajat. Listan kärjessä komeilivat Nestlé ja Unilever.
Köyhille myydään saippuaa ja shampoota yhtä pesukertaa varten, sillä siihen heillä ehkä on varaa. On laskettu, että muovinen kääre on paljon kalliimpi kuin aine kääreessä. Jonkinlaista ympäristöajattelua toivoisi olevan myös maailmanlaajuisilla firmoilla.
Meidän kai pitäisi pelastaa tämä maapallo asuttavaksi ja elinkelpoiseksi planeetaksi. Jotkut ovat kuitenkin valmiita käyttämään ydinaseita seurauksista piittaamatta. Jotkut eivät suostu tinkimään mistään, eivät ainakaan ahneudestaan tulevaisuuden hyväksi. Totuttujen ajatusmallien muuttaminen vaatii työtä kaikilta.
Jokainen ratkaisee vielä toistaiseksi itse kohdallaan suhteensa maapallon tulevaisuuteen. Olisi mukavampaa tehdä päätöksiä vapaaehtoisesti. Voisi miettiä, mistä mukavuudestaan voisi luopua, liikaa tinkimättä. Muoviongelma on vain osa meidän yhä lisääntyvistä ympäristöongelmistamme.
Lisää aiheesta muualla verkossa
Eroon muovista (#breakfreefromplastic) (Kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän sivusto, englanniksi)
Ftalaatit (Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen verkkosivu)
*