Maanantaina avatussa vasemmiston vaalimökissä Tampereen Keskustorilla päivystivät Ville Autio ja Katja Vänni.
Teksti ja kuvat: CAI MELAKOSKI
Vasemmistoliitosta on monenlaista mielikuvaa. Valtalehdistö ja poliittiset kilpailijat levittävät usein niitä mielikuvia, jotka ovat kovin vieraita todellisuudelle. Vasen Kaista selvitti, mistä asioista vasemmistoliitto oikeasti kantaa huolta.
Vasemmistoliittoa syytetään työväestön, työttömien ja köyhien asian unohtamisesta, ja keskittymisestä milloin vain eläinten ja ympäristön, milloin sukupuolivähemmistöjen tai maahanmuuttajien asioihin. Nämä ovat vasemmistoliitolle tärkeitä asioita. Ne ovat kuitenkin vain osa niistä kysymyksistä, jotka on otettava työn alle, kun yhteiskuntaa rakennetaan kaikille, ei vain taloudelliselle eliitille.
Vasen Kaista kävi läpi kaikki vasemmistoliiton julkaisemat tiedotteet kahden ja puolen vuoden ajalta, vuoden 2015 elokuusta viime vuoden loppuun. Jokaiselle 573 tiedotteelle annettiin kärkiaihe, ja samaan kokonaisuuteen liittyvät aiheet niputettiin suurimmiksi kokonaisuuksiksi. Niitä löytyi kolmisenkymmentä.
Työelämään liittyvät kysymykset muodostivat suurimman ryhmän, kärkiviisikossa olivat myös työttömyyden vähentämiseen ja työttömien oikeuksien puolustamiseen liittyvät asiat. Myös pienituloisten asia on ollut painokkaasti esillä.
Kaiken kaikkiaan vasemmistoliiton tiedotteista nousee esiin yksi suuri kysymys: Suomen kehityksen pahin jarru ja suurin turvallisuusuhka on eriarvoistuminen. Vasemmistoliitto tekee jatkuvasti aloitteita, joiden tarkoitus on vähentää eri kansalaisryhmien eriarvoistumista ja erityisesti heikommassa asemassa olevien, kansaneläkkeen, toimeentulo-, työmarkkina- tai opintotuen varassa elävien ja vammaisten elinehtojen heikentämistä.
Eduskunnan pöytäkirjat todistavat samaa
Kansanedustaja Paavo Arhinmäki kertoi eilisessä Facebook-päivityksessään, että vasemmistoliiton kansanedustajat ovat käyttäneet eduskunnassa lähes 3000 puheenvuoroa. Arhinmäki julkaisi 25 eniten esiintynyttä aihetta, Vasen Kaista listaa 15 yleisintä, jotka ovat:
Valtion talousarviot (333 puheenvuoroa), työttömyysturva (89), tulovero (77), julkinen talous (62), ulkomaalaiset (56), varhaiskasvatus (49), arvo-osuudet (kyse hallintarekisteristä, 45), työsopimukset (44), ammatillinen koulutus (34), valtion liikelaitokset (34), opintotuki (33), liikennepolitiikka (30), koulutuspolitiikka (28), alkoholijuomat (27) ja avioliitto (27).
Puheenvuorojen jakaantuminen eri aiheiden kesken käyvät hyvin yksiin vasemmistoliiton tiedotteiden ilmaisemien keskeisten asioiden kanssa.
Eriarvoistumisen torjuminen myös Kyllösen pääteemoja
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllösen vaalikampanjan teemoissa nousee Suomen todennäköisempinä turvallisuusuhkina esiin ilmastonmuutos ja eri maissa syvenevä eriarvoistuminen.
‒ Eriarvoisuus kasvaa nyt myös Suomessa vauhdilla, kun nykyisen hallituksen leikkaukset osuvat kipeimmin kaikkein vähäosaisimpiin, ja yhteiskunnan turvaverkostoa murennetaan pala palalta. Tämä heikentää maan sisäistä rauhaa ja tasapainoa, kun osattomuus luo kasvualustan hajaannukselle. Tämän päivän turvallisuus rakentuu ennen kaikkea tasa-arvosta”, Kyllönen toteaa muun muassa vasemmistoliiton Facebook-sivulla
Paikallispolitiikassa omat teemansa
Vasemmistoliiton tiedotteissa ja eduskunnan puheenvuoroissa esiin nousevat kysymykset liittyvät useimmiten budjettiin ja lakiesityksiin. Paikallisella tasolla, kansalaistoiminnassa ja valtuustosaleissa nousee esiin samankaltainen, mutta laajempi asioiden kirjo.
Niitä ei ole taulukoihin kirjattuna, mutta niistä voi saada käsityksen seuraamalla Vasen Kaistan kirjoituksia Pirkanmaan kunnissa. Suuntaa antavan yhteenvedon paikallisista aiheista saa katsomalla Vasen Kaistan oikeassa reunassa olevaa tunniste- eli avainsanapilveä.
Lue lisää muualta verkossa:
Paavo Arhinmäen Facebook-päivitys puheenvuoroista
*
Ystäväni on erittäin köyhä, samoin lapsensa. Hän ei äänestä, koska ”politiikassa ei ole kyse hänen asioistaan”. Tuo tiedotetilasto oli muuten hyvä, mutta köyhyys ja pienituloiset pitäisi jotenkin saada listalla ylemmäs. Ja osoittaa että se ei ole syntynyt itsestään vaan Kokoomus ja sen virkamiehet Valtiovarainministeriössä on politiikallaan aiheuttaneet sitä. Vallan ja rahan suhde, omistajien ja työntekijöiden ristiriita reilusti esiin!
lisäys: kilpailukykypuhe on ehkä se, jota köyhät pahiten vierastaa. Eihän heillä ole kilpailukykyä. Ja eikö se ole eri maiden työläisten panemista kilpailemaan siitä, kuka tekee kehnommilla palkoilla?
Mikä on jutun cluu. Jos asiat joita vasemmisto on ajanut ovat noinkin hyviä, kysymys jatkuu, miksi se ei saa kannatusta teoilleen?
Nää on hyviä, mutta työpäivän jälkeen kauppaan menevällä on julkisuuskuva aivan eri ja sitä ei ole kai tutkittu, kun kannatus on vaakasuoraa ja esim. kuntavaalien listoilta on tippunut paljon pois perinteisen työväen alojen ehdokkaita, kun vertaa vuotta 1996, 2004,2008 aikaan. Sak mainos 2007 ja siirtyminen Paavo Arhinmäen kauteen. Jäsenistö alkoi uudistumaan ja nuorentumaan. Siimeksen aikaan alkoi naisia tulla mukaan. Puolueen julkikuvan muodostaa media eikä pöytäkirjat. Vasemmisto ajettiin pois hallituksesta, muttei yhdelle oikeistolaiselle ajajallekkaan ei käynyt hyvin eli Jutta Urpilaiselle. Nyt se nököttää.Nyt pitää miettiä mitä lausuntoja annetaan julkisuuteen, mutta sitten käy, ettei tarvitse antaa ollenkaan. Nyt olen huomannut, että Li Anderssonia on moni kannattanut kokoavana voimana, mutta pressavaaleissa moni on hairahtanut kannattamaan Paavo Väyrystä, joka on jumittunut ajamaan pelkkää liikenneympyrää, josta se osoittelee eri liittymiä illasta toiseen. Tilastoilla ei kannata pettää itseään. Tarinaa niistä voi iskea jos asuntoalueilla vas telttailee jos telttailee. Vilahtiko vaalivideolla työmies vai oliko se joka oli jo eläkkeellä sohvalla.
Juttu oli hyvin tehty ja tämä on aiheena tärkeä, kiitos!