Väärä säästäminen tulee kalliiksi

ULLA-LEENA ALPPI     
Tampereella laaditaan talouden tasapainottamisohjelmaa. Sitä laatimaan on talousjohto palkannut konsulttitoimisto Eero Laesterän. Laesterä, joka on kokoomuksen kunnanvaltuutettu Pälkäneellä, on laatinut muutamille kunnille vastaavia ohjelmia. Niiden toimivuudesta kuntalaisten näkökulmasta en ole kuullut.

Valtuustoryhmässämme ollaan huolestuneita siitä tuleeko tasapainottamisohjelma olemaan leikkausohjelma ja kohdistuvatko leikkaukset erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niitähän leikataan jo vuoden 2018 talousarviossa, jossa sote-menot budjetoitiin lähes 40 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin toteutuneet menot ovat vuonna 2017. Miten tasapainottamisohjelma tulee suhtautumaan investointimenoihin, jotka ovat korkeat ja joiden vuoksi velkaantuminen on kiihtyvää? Käyttömenoihinhan ei velkaa oteta.

Kaupunginvaltuusto on allekirjoittaneen sekä Anne Liimolan aloitteiden pohjalta tehnyt yksimielisen päätöksen lapsivaikutusten arvioinnista. Se tarkoittaa sitä, että sekä ennakkoon että jälkikäteen arvioidaan lasten ja nuorten elämään merkittävästi vaikuttavia päätöksiä. Edistävätkö ne hyvinvointia ja tasaveroisuutta vai heikentävätkö sitä.  

Lapsilla ei itsellään ole mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin; sen vuoksi lapsivaikutusten arviointi on tärkeä ja siitä oli syytä tehdä erillinen valtuuston päätös. Vaikutusten arviointi on tärkeää muitakin ikäryhmiä koskevissa päätöksissä. Myös vanhusten joukossa on paljon hauraita, huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivät enää itse pysty vaikuttamaan asioihinsa. Sama koskee eri tavoin sairaita, yksinäisiä ihmisiä.

Kun siis taloutta korjataan on tärkeää pohtia mahdollisten leikkausten pidempiaikaisia vaikutuksia. Niin sanotut säästöt tulevat kalliiksi.

Päiväkodeissa ja kouluissa ei enää ole varaa säästää.

Lastensuojelussa tarvitaan päinvastoin lisää voimavaroja; tästä jätin juuri valtuustoaloitteen. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa tarvitaan myös enemmän voimavaroja. Vanhusten kotihoidossa sekä kotiutuksessa sairaalasta kotiin on puutteita, ja siis kehitettävää heikennyksien sijaan.

Vammaisten ihmisten palveluita ei voida huonontaa. Sosiaalityötä tekevät järjestöt ovat arvokas lisä palvelutuotannossa; niiden vaatimattomia avustuksia ei ole järkeä pienentää. Kulttuurikaupungin on huolehdittava toimintakykyisistä kulttuurilaitoksista ja – palveluista, jotka ovat myös tärkeä vetovoimatekijä kaupungille.

Hiilineutraaliustavoitteista on pidettävä kiinni.

Leikkaaminen ei ole ollut eikä ole ratkaisu talouden ongelmiin. Rakenteellisten muutosten saralla ei ole enää suuria säästömahdollisuuksia.

Veronkorotus olisi pienin ”paha”. Useissa selvityksissä on käynyt ilmi, että ihmiset ovat valmiit maksamaan vähän enemmän veroa jos vaihtoehtona on peruspalveluiden leikkaaminen. Ensisijaisena keinona pidän hyvinvoinnista huolehtimista. Se maksaa ensin, mutta säästää pidemmällä aikavälillä. Vastuullinen päättäjä näkee kauemmas kuin vuoden päähän.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu.’

Teksti on julkaistu myös Aamulehden yleisönosastossa 7.1.2018

 

Tampereen keskustanäkymän kuvasi hotelli Tornista Cai Melakoski.

 

*

Leave a Reply