Teksti: ULLA-LEENA ALPPI
Maanantaista 29. tammikuuta 2018 tuli järkytyksen ja surun päivä Jarmo Ahosen läheisille. Jarmo Ahonen nukkui pois kotonaan Pispalassa. Suru-uutinen oli yllättävä ja pysäyttävä myös laajalle ystävä- ja toverijoukolle.
Kaksi päivää aikaisemmin moni meistä tapasi Jarmo Ahosen Kalevankankaalla Punaisten muistomerkillä sisällissodan satavuotistilaisuudessa. Hetki oli Jarmo Ahoselle tärkeä; tammikuisten lumihiutaleiden putoillessa maahan hän kunnioitti myös oman sisällissodassa kaatuneen isoisänsä muistoa.
Vielä sunnuntai-iltana Jarmo Ahonen ja hänen elämänkumppaninsa Marja Lehokas osallistuivat presidentinvaalien vaalivalvojaisiin Pirkanmaan vasemmiston piiritoimistolla Ylävitosessa. Ei meistä kukaan osannut aavistaa tuon kohtaamisen jäävän viimeiseksi.
Kahden viimeisen elinpäivän tilaisuudet kuvaavatkin parhaalla mahdollisella tavalla Jarmo Ahosen sitoutumista ja elämäntyötä yhteisvastuun ja solidaarisuuden arvojen puolustajana. Hän oli tunnettu auttamishalustaan ja avustaan ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistolaisen liikkeen järjestöissä, moninaisissa talkoissa niin vaaleissa kuin vaalien välilläkin.
Jarmo Ahonen syntyi 17.6.1948 Tampereella perheen esikoispojan pikkuveljeksi ja olisi täyttänyt tulevana kesänä seitsemänkymmentä vuotta. Jarmo Ahonen oli Pispalan poika koko elämänsä ajan. Oppikoulun hän keskeytti tullessaan jo hyvin nuorena isäksi Tommi-pojalle. Perheellistyminen nopeutti työelämään lähtemistä, huolehtimaan nuoren perheen toimeentulosta. Jarmo Ahonen ehti työskennellä useammassa työpaikassa ennen kuin aloitti pitkäaikaiseksi tulleessa työpaikassaan Valmetilla hissien huoltajana ja hissiasentajana. Vuonna 2001 hän jäi sairaseläkkeelle.
Jarmo Ahoselle työntekijöiden oikeudet olivat tärkeitä ja häneen luotettiin työtovereiden edustajana niin työsuojeluvaltuutetun kuin luottamusmiehen tehtävissä. ”No jos ei kukaan muu lähde, niin minä hoidan asian”, oli häneltä usein kuultu vastaus, kun etsittiin vastuunkantajia.
Poliittisen liikkeen puolella meistä monet muistavat Jarmo Ahosen jo Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton ajoilta rehtinä nuorisoliittolaistoverina. Hän toimi myös Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa ja Suomen Kommunistisessa Puolueessa, sittemmin Vasemmistoliitossa ollen kunnallisvaaliehdokkaanakin. Jarmo Ahonen tuli tutuksi vasemmiston vaaliteltoilla lättyjä paistamassa tai leppoisasti juttelemassa ihmisten kanssa.
Etenkin eläkkeelle jäätyään Jarmo Ahosella oli aikaa mieluisalle harrastukselleen mökkeilylle Vilppulan Pohjaslahden kylässä. Pispalassa hänet tunnettiin sosiaalisena, huumorintajuisena naapurina. Elämänkumppanin mukaan kaikki tunsivatkin ison, myhäilevän Pispalan miehen, jonka kanssa pysähdyttiin mielellään vaihtamaan ajatuksia maailmasta.
Jarmo Ahosen läheisimmät jäävät kaipaamaan liian varhain lähtenyttä rakasta ihmistä. Ystävät ja toverit eivät myöskään tule unohtamaan rehtiä ihmistä ja toveria. Hän on poissa, mutta elää mielissämme.
Jarmo Ahosen jäähyväistilaisuus on Kalevankankaan isossa kappelissa lauantaina 24.2. klo 14.
*
En tuntenut Jarmoa, olen ollut mukana niin lyhyen ajan. Varmasti jossakin ollaan tavattu.
Aina jää tyhjä paikka, kun yksi on joukosta poissa.
Otan osaa Jarmon perheen, läheisten ja ystävien suruun!