Espanjan Podemos uudistaa vasemmistopolitiikkaa

Teksti: AARON KALLINEN
Espanjalainen vasemmistopuolue Podemos on luonut uudenlaista poliittista toimintaa, joissa vasemmistolaisia tavoitteita on edistetty ilman vasemmisto-oikeisto-akselin korostamista. Podemosissa on pyritty lopettamaan vanhentuneisiin vasemmistosymboleihin tarkertuminen. Perinteisten käsitteiden sijaan puolue on tuonut esiin uudenlaisia jakolinjoja, kuten kansa–eliitti ja demokratia–oligarkia.

Podemosin uuteen politiikkaan tutustuttiin Tampereella keskiviikkona. Oppaana uuteen politiikkaan toimi Suomessa aiemmin asunut, nykyään Pamplonan kaupungin Podemosin puheenjohtajana toimiva Óscar Fresán.

Podemosin hypoteesina on Fresánin mukaan, että mediastrategian avulla voidaan luoda poliittista liikehdintää, ei siis ainoastaan päinvastoin. Läsnäolo niin valtamediassa kuin sosiaalisessa mediassa on ollut puolueen strategiassa keskeistä. Puolueen puheenjohtaja, yliopistotaustainen Pablo Iglesias pitää esimerkiksi useampaakin verkossa julkaistavaa keskusteluohjelmaa.

Fresán korosti myös visuaalisen viestinnän merkitystä Podemosin strategiassa. Esimerkiksi ennen Madridin kunnallisvaaleja Podemosiin löyhästi linkittyneen kaupunkilaisliikkeen Ahora Madridin pormestariehdokkaan Manuela Carmenan kampanjaa varten järjestettiin graafisen suunnittelun kilpailu. Kilpailun myötä liikkeelle luotiin graafinen ilme, joka oli osa menestyksekästä vaalikampanjaa. Ahora Madrid voitti kunnallisvaalit ja Carmenasta tuli Madridin pormestari.

Myös Barcelonassa valtaan nousi samanhenkinen pormestari, asuntohäätöliikkeissä aiemmin toiminut Ada Colau. Madridin ja Barcelonan pormestarit ovat tehneet pesäeron aiempaan, korrupoituneeseen hallintoon, parantaneet julkisia palveluita ja samalla lyhentäneet kaupungin velkoja. Säntillinen julkisen talouden hoito on ollut Podemosille merkittävä teema.  

Uusi analyysi muuttuneeseen tilanteeseen

Podemosilla on useita teesejä, joilla selitetään Espanjan yhteiskunnallisen järjestelmän murrosta. Espanja on menettänyt suvereniteettiansa suhteessa Euroopan unioniin, oikeisto-vasemmisto-jaottelu on poistumassa ja Francon jälkeinen poliittinen järjestelmä romahtamassa. Espanjan diktaattorin Francisco Francon jälkeinen siirtymäkausi perustui Podemosin vision mukaan ihmisten epäpoliittisuudelle sekä uskolle parlamentaariseen demokratiaan ja Euroopan unioniin.

Paikallistoiminta Podemosissa tapahtuu piireissä (esp. círculos), joita on useilla paikkakunnilla, kaupunginosissa ja ulkomailla. Esimerkiksi asukasluvultaan noin Tampereen kokoisen Pamplonan paikallisessa piirissä kokouksissa on ollut enimmillään noin 150 ihmistä ja työryhmissä viitisentoista ihmistä. Nettiäänestyksiin on Pamplonassa Fresánin mukaan osallistunut noin tuhat henkilöä. Osa Podemosin piireistä on temaattisia alueellisen sijaan ja myös ulkomailla on toiminut useita piirejä. Suomessakin toimi oma Podemos-piiri puolueen alkuaikoina.

Suoran demokratian uranuurtaja

Muita puolueita parempi sisäinen demokratia on ollut keskeinen asia Podemosille. Puolueen osallistumisportaalin kautta voi osallistua keskeisiin äänestyksiin. Podemosin sisäisiin äänestyksiin oikeuttava jäsenyys on ilmainen ja jäsenet voivat kirjautua henkilötunnuksillaan äänestämisportaaliin, jossa päätetään esimerkiksi vaaliohjelman sisällöstä ja puolueen vaalilistojen järjestyksestä. Espanjassa on käytössä listavaalit, joissa valituksi tulemiseen vaikuttaa listalla olevien järjestys eikä henkilökohtainen äänimäärä.

Toisaalta Fresán muistutti keskustelussa jäsendemokratian rajoitteista ja riittämättömyydestä. Äänestyksissä puoluejohdon asema on vankka, koska sen on mahdollista määritellä äänestettävät kysymykset haluamallaan tavalla. Kyllä-/ei -päätöksissä jäsenten kynnys äänestää puoluejohdon esitystä vastaan on käytännössä korkea. Fresánin mukaan jännitettä johtajavetoisuuden ja hajautetun jäsendemokratian välille ei Podemosissakaan ole onnistuttu täysin ratkaisemaan.

Podemosin toiminta on paljolti ohjelmatyötä, tutkimustyötä ja katukampanjointia. Podemos panostaa paljon tutkimukseen ja on pyrkinyt erottautumaan asiantuntemuksellaan muista puolueista.

Podemos juurittuu laajasti kansalaisyhteiskuntaan

Podemosilla on moninaiset juuret. Liike on löytänyt tiensä etenkin Madridin yliopiston opiskelijaliikkeisiin, autonomeihin, kaupunki- ja alueliikkeisiin sekä asuntohäätöjen vastaiseen kansalaisliikkeeseen.

Podemos-puolue perustettiin alkuvuodesta 2014 ja sen ensimmäinen vaalikoitos olivat saman vuoden eurovaalit, joissa se sai viisi meppiä. Sittemmin puolueen gallup-kannatus on ollut vahvaa ja viime parlamenttivaaleissa puolue sai 21,2 prosenttia äänistä, joka takasi puoluelle 20 paikkaa 266-paikkaisessa senaatissa ja 67 paikkaa 350-paikkaisessa edustajainhuoneessa (kahden muun yhteistyöjärjestön kanssa).

Ylävitosessa jatkettiin alustuksen jälkeen työryhmissä pohdintaa siitä, miten Podemosin suoran demokratian malleja voisi hyödyntää Suomessa. Esille tuli esimerkiksi ajatus siitä, että puolueen jäsenet voisivat päättää jäsenäänestyksellä, osallistuuko puolue hallitukseen vai ei.

Tilaisuuden järjesti KSL Opintokeskus.

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa:

Podemos kaatoi Espanjan kaksipuoluejärjestelmän (22.12.2015)

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Podemoksen englanninkieliset verkkosivut

*