Teksti ja kuva: OSKARI JOKINEN
Perjantai-iltana luonto tasapainoili hetkeksi paluukiertuelle saapuneen helteen ja ukkoskuuron välillä. Sateen uhasta huolimatta tamperelaiset kokoontuivat sankoin joukoin viileän tuulen hellimään Sorsapuistoon, jossa järjestettiin perinteeksi vähitellen muodostuva Tampereen filharmonian puistokonsertti.
Puistokonsertti on eräs Tampereen suosituimpia säännöllisiä kesätapahtumia, joka tuo ilmaisen orkesterimusiikin jokaisen kaupunkilaisen saataville. Vuodesta 2015 lähtien järjestetty konsertti täyttää Sorsapuiston yleensä äärimmilleen. Lavan eteen järjestetty istumakatsomo ei riitä alkuunkaan ja paikalle on tultava hyvissä ajoin, ellei halua tyytyä seisomapaikkaan tai retkituoliin.
Sähkölaitos maksoi viulut
Tälläkin kertaa Sorsapuisto oli pakattu täyteen kuulijoita. S-Wing by DJ Juissi aloitti tapahtuman alkuillasta ja The Dumb Stuff Bandin sekä laulaja Pete Parkkosen lopetellessa olivat eturivin paikat auttamatta jo viety. Suuri yleisö oli kuitenkin selkeästi tullut seuraamaan Santtu-Matias Rouvalin johtamaa Tampereen filharmoniaa ja massa alkoi tiivistyä lavan edustalle seitsemän aikaan.
Filharmonian esiintymistä edelsi järjestäjätahojen tervehdys. Tampere Talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas kiitti erityisesti Tampereen Sähkölaitosta tapahtuman mahdollistamisesta. Sähkölaitoksen panostus tapahtumaan oli hyvin konkreettinen, sillä se oli kustantanut filharmonian viulut.
Yhteistyökumppanien korostaminen ja konsertin juontaneen Esko Roineen mainospuheet filharmonian Leonard Bernsteinin teoksista tehdylle äänitteelle tulevat varmasti tosi tarpeeseen. Vuonna 2017 puistokonserttia ei voitu järjestää rahoituksen puutteen vuoksi, eikä kulttuurialalla varmasti koskaan ole ollut liiaksi asti resursseja.
Tahtipuikon tohinaa
Filharmonian konsertti alkoi Roineen juonnon jälkeen ilman enempiä seremonioita. Rouvali astui lavalle, otti paikkansa ja orkesteri ryhtyi toimeen. Toisin kuin mikä orkesterimusiikin yleinen imago on, filharmonian illan ohjelma oli luultavasti tarkoituksellisenkin populaari. Valtaosa kappaleista oli sovituksia tunnetun Westside Story -musikaalin kappaleista.
Klassisemmatkin kappaleet, kuten Tšaikovskin Romeo ja Julia -oopperan alkusoitto tai Modest Musorgskin Yö autiolla vuorella, saattoivat olla useille kuulijoille tuttuja populaarikulttuurisista yhteyksistä.
Tuttuja tai ei, kappaleet olivat vuoroin vauhdikkaita, vuoroin rauhallisen maalailevia. Puistokonsertin tarkoituksena on epäilemättä tuoda yläluokkaiseksi usein väärinymmärretty musiikki jokaisen saataville ja osoittaa, että “taidemusiikista” voi nauttia kuka tahansa. Tämänvuotista yleisöä filharmonia ei ainakaan jättänyt kylmäksi, vaan monille kappaleille aplodeerattiin jo ennen niiden varsinaista päätöstä.
Kapellimestarin esiintyminen oli eläväistä ja roolin fyysisyys ilmeni niin kauas erottuvina suurina liikkeinä kuin ruudulta paremmin erottuvina pieninä eleinä. Orkesteria voidaan johtaa ilmeisesti niin tahtipuikon heilautuksilla kuin sormien touhukkaalla täristelylläkin. Rouvalin johtaminen yltyi niin vauhdikkaaksi, että konsertin alussa hänen takkinsa selkämyskin repesi.
Orkesterin ohella esiintyivät myös solistit Petra Karjalainen ja Saska Pulkkinen. Duettona he esittivät kappaleita Westside Storysta ja molemmilla oli myös soolokappaleita. Karjalainen tulkitsi muun muassa musiikkia Minna Canthista kertovasta musikaalista Suruttomat ja ja Pulkkinen musiikkia Peter Pan -musikaalista.
*