MINNA MINKKINEN
Istuin taannoin virastotalon ruokalassa ja eräs viranhaltija kysyi, että mikä olisi Tampereen haju? Viranhaltijan kysymyksen taustalla oli elokuinen uutinen Porin nimikkotuoksusta.
Miltä Tampere tuoksuu? Jos kävelee kosken rannassa tai kauppahallissa, se saattaa tuoksua kalalle. Jos kävelee Arboretumissa se tuoksuu ruusuille. Jos taas kävelee Hakametsän jäähallin käytävällä tuoksuu se makkaralle tai popcornille. Hervannassa voi haistaa monia erilaisia tuoksuja.
Mutta miltä tuoksuu valtuustosalissa, kaupunginhallituksessa ja päätöksenteon kabineteissa? Tuoksuuko kahvi ja kampaviineri?
Tampereen päätöksenteossa tuoksuu hyvä veli -verkoston saunailta. Saunan kostea mäntylankku, huurteinen olut ja sovitut päätökset. Tuoksuu 50-luvulle, missä naisten paikka oli kahvin keitossa ja paidan silittämisessä. Tuoksuu tunkkaiselle, sellaiselle huoneelle missä seinät on tupakansavun kellertämät ja kahvi on palanut pannuun kiinni.
Miltä Tampereen päätöksenteon sitten pitäisi tuoksua? Nyky-Tamperen päätöksenteon pitäisi henkiä koko kaupungin tuoksua, raikkautta, uskallusta, rakkautta ja ylpeyttä tamperelaisuudesta.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Tampereelta.
Lue lisää aiheesta muualta verkosta
Eau de Pori – Pori sai nimikkohajuveden (Satakunnan Kansa 3.8.2018)
*