CAI MELAKOSKI
Kevään ja kesän 1968 vasemmistolaiset seurasivat tarkkaan ‒ kuka innostuksen, kuka epäilyn vallassa Tšekkoslovakian kehitystä. Olisiko mahdollista rakentaa sosialistinen valtio ilman sosialismin tai kapitalismin synkkiä puolia?
Kapitalismi oli jo todistanut olevansa menneen ajan järjestelmä, kun taas sosialistiset maat näyttivät pettävän lupauksensa vapaudesta ja solidaarisuudesta.
Jos sosialistisia maita rakennettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ja piikkilankojen varjossa, ei vuoden 1968 Länsi-Eurooppakaan ollut mikään vapauden ja demokratian näyteikkuna.
Espanjaa ja Portugalia hallitsivat äärioikeistolaiset diktaattorit. Kreikassa oli sotilasjuntta kaapannut edellisenä vuonna vallan pari viikkoa ennen parlamenttivaaleja, joissa vasemmiston uskottiin voittavan. Pohjois-Irlannin levottomuudet yltyivät ja alkoivat muistuttaa täyttä sisällissotaa.
Konservatiivien kehumat länsimaiset ihmisoikeuksien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden arvot olivat heikoissa kantimissa. Naisilla ei ollut äänioikeutta edes kaikissa Länsi-Euroopan maissa, taloudellisesta itsenäisyydestä puhumattakaan. Homoseksuaalisuus oli rikos useimmissa maissa, myös Suomessa. Valkoisilla, kristityillä miehillä oli lupa lasten ja vaimojen pahoinpitelyyn kasvatuksellisessa tarkoituksessa.
Vuoden 1968 kuluessa kolme Britannian siirtomaata, Mauritius, Nauru ja Swazimaa (nykyinen eSwatinin kuningaskunta) itsenäistyvät, mutta moni muu siirtomaa sai yhä odottaa vuoroaan. Uuskolonialismi orjuutti itsenäistyneitä kehitysmaita. Portugali kävi veristä sotaa afrikkalaisten siirtomaidensa vapautusliikkeitä vastaan.
Usko muutoksen mahdollisuuteen kasvoi lännessäkin
Opiskelijoiden ja nuorison luottamus parlamentaariseen vaikuttamiseen ei ollut suurta, mutta valtavat opiskelijaliikkeet mielenosoituksineen loivat uskoa siihen, että oli alkamassa suurten muutosten aika ja kaikki oli mahdollista.
Yhdysvaltojen mahtavat kansalaisliikkeet näyttivät esimerkkiä. Martin Luther Kingin I have a dream -puhe vuodelta 1963 loi ajan hengen ja Peter Seegerin uudelleenlämmittämä vuosisadan alun hengennostatuslaulu We Shall Overcome viritti ajan sävelet. The Rolling Stones julkaisi laulun Street Fighting Man (Katutaistelija) albumillaan Beggars Banquet (Kerjäläisen juhla-ateria).
Ranskassa syntyi toukokuussa suuria joukkoliikkeitä ensin korkeakoulujen demokratisoimiseksi, sittemmin oikeistolaisen presidentti Charles de Gaullen politiikkaa vastaan. Opiskelijat valtasivat Pariisin kadut, ja de Gaullen eroa vaativat mielenosoitukset ja lakot levisivät koko valtakuntaan kun ammattiliitot liittyivät opiskelijoiden protestiliikkeeseen.
Mielenosoitusten voima kasvoi lopulta niin uhkaavaksi, että presidentti lähti maanpakoon Saksaan. Suuria opiskelijamielenosoituksia oli myös Länsi-Saksassa, Puolassa, Jugoslaviassa ja monissa muissa maissa.
Ydinaseiden riisuntaa ajanut rauhanliike sai innostavan voiton. Kansainvälinen sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä avattiin allekirjoituksia varten kesällä 1968.
Lopussa seisoi toivonsekainen syvä pettymys
Lopulta useimmat asiat kääntyivät huonoon suuntaan. Martin Luther King ja demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitellut Robert Kennedy murhattiin. Mielenosoittajien ja poliisin välillä käytiin aseellisia taisteluita yhdysvaltalaisten kaupunkien kaduilla. Useimmat Yhdysvaltain radioasemat kieltäytyivät soittamasta Rolling Stonesin Street Fighting Man -äänitettä.
Presidentti De Gaulle päätti kolmipäiväisen maanpakonsa lopuksi hajottaa kansalliskokouksen ja kutsui kansaa vaaleihin puolustamaan isänmaata kommunismin uhkaa vastaan. Gaullistit saivat yksinkertaisen enemmistön kansalliskokoukseen.
Saksassa oli suuria opiskelijamielenosoituksia oikeistolaista politiikkaa, kansainvälisiä suuryrityksiä ja Vietnamin sotaa vastaan. Vasemmistolainen opiskelijajohtaja Rudi Dutschke joutui murhayrityksen kohteeksi. Osa vasemmistonuorista menetti uskonsa muutoksen aikaansaamiseen rauhanomaisin keinoin. Andreas Baader ja Gudrun Ensslin pidätettiin öisistä pommi-iskuista kahteen tavarataloon. He olivat kaksi vuotta myöhemmin Punaisen armeijakunnan (Rote Armee Fraktion, RAF) perustajia.
Neuvostoliiton ja sen liittolaisten Bulgarian, Saksan demokraattisen tasavallan, Puolan ja Unkarin 250 000 sotilasta tunkeutui Tšekkoslovakiaan 20.–21. elokuuta. Toisen maailmansodan jälkeen suurin sotilasoperaatio Euroopan maaperällä murskasi toiveet silloisten kommunistijohtoisten maiden siirtymisestä demokraattiseen sosialismiin.
Tšekkoslovakian miehitystä pidetään alkusoittona kehitykselle, joka kaksikymmentä vuotta myöhemmin johti Berliinin muurin kaatumiseen ja kommunistivallan romahtamiseen Euroopassa. Nuo tapahtumat nopeuttivat myös varteenotettavien Länsi-Euroopan kommunististen puolueiden (Kreikan kommunistista puoluetta lukuunottamatta) irtautumiseen NKP:n ohjauksesta.
Tammikuussa neljää vetypommia kantava Yhdysvaltain armeijan lentokone syöksyi jäälle Grönlannin rannikolla, radioaktiivista saastetta levisi laajalle alueelle. Toukokuussa atomikäyttöinen sukellusvene USS Scorpion teki haaksirikon Atlantilla. Heinäkuussa Ranska räjäytti ydinpommin Mururoa-atolleilla ja joulukuussa Kiina teki oman maanpäällisen ydinpommitestinsä.
Lokakuussa, kymmenen päivää ennen Meksikon kesäolympialaisten alkua, sotilaat ja poliisit tappoivat arviolta 300–400 aseetonta opiskelijaa ja muuta siviiliä mielenosoituksessa, josta kehkeytyi Tlatelolcon verilöyly.
Itse olympialaiset muistetaan ainakin siitä, että yhdysvaltalaiset Tommie Smith ja John Carlos painoivat kumpikin palkintopallilla päänsä alas ja nostivat mustan käsineen verhoaman oikean nyrkkinsä tervehdykseen Yhdysvaltain Mustien vapausliikkeen kunniaksi. Molemmat erotettiin olympiajoukkueesta.
Biafran nälänhätä kuului vuoden 1968 kesto-otsikoihin. Nigeria saartoi itsenäistymään pyrkivän Biafran. YK:n arvioiden mukaan saarron seurauksena kuoli päivittäin 8 000–10 000 ihmistä aliravitsemukseen.
Kaikkein suurin maailmanpoliittinen kysymys vuonna 1968 oli kuitenkin Vietnamin sota. Vietnamin vapautustaistelijoiden käynnistämässä Tet-hyökkäyksessä Yhdysvallat ja sen liittolaiset kärsivät suuria kalusto- ja miehistötappioita siitä huolimatta, että lisäsivät joukkojaan ja pommituksiaan. Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa järjestettiin ennennäkemättömän suuria mielenosoituksia sotaa vastaan.
Yhdysvaltain armeijan sotilaat toteuttivat silmittömän siviilien joukkomurhan My Lain kylässä maaliskuussa 1968. Verilöyly paljastui vasta syksyllä 1969 ja nosti yleisen mielipiteen myös Yhdysvalloissa lopullisesti Vietnamin sotaa vastaan.
Rooman klubi perustetaan
Vuonna 1968 perustettiin Rooman klubi, joka vuonna 1972 julkaisi raportin Kasvun rajat. Raportti todisti, että ihmiskunta on saattanut maapallon kestokykynsä rajoille ja että luonnonvarat uhkaavat loppua.
Vuodesta 1968 on kulunut viisi vuosikymmentä, ja moni vuoden 1968 yksittäinen epäkohta on korjaantunut samaan aikaan kuin uusia epäkohtia on ilmaantunut.
Ilmastonmuutoksen torjumisessa on saatu aikaiseksi paljon paperia, lupauksia ja some-peukutuksia, vaan ei läheskään tarpeeksi tuloksia. Auttaisivatko ehkä vuoden 1968 protestiliikkeistä mallia ottavat mielenosoitukset takomaan realismia päättäjien toimintaan?
|||
Vuoden 1968 tapahtumat Ylen Elävässä Arkistossa:
*