Teksti: CAI MELAKOSKI
Suurimmat puolueet teettävät kahdesti vuodessa puoluebarometrin, joka kertoo kansalaisten mielikuvista ja ajatuksista eri puolueista. Se kuvaa puolueiden imagoa monipuolisemmin kuin kuukausittaiset kannatusmittaukset. Puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja julkaistut barometrit ennakoivat vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien voittajat. Puoluebarometri on salainen, mutta aina joku vuotaa sen lehdistölle.
Barometrin haastatteluissa kysytään muun muassa, mitkä puolueet ovat kansalaisten mielestä houkuttelevia tai melko houkuttelevia. Tällä viikolla julkaistussa puoluebarometrissä on yksi merkittävä muutos ja yksi sensaatio. Merkittävä muutos on se, että demarit ohittivat barometrin kestosuosikin vihreät, ja otti ykköstilan. Sensaatio puolestaan on vasemmistoliiton nousu kolmospaikalle kokoomuksen ohi. Menestys eduskuntavaaleja edeltävässä puoluebarometrissa on vastannut hyvin eduskuntavaalien tulosta.
Vasemmistoliitto ei koskaan aikaisemmin ole menestynyt puoluebarometrissa näin hyvin. Vielä vuonna 2010 vasemmistoliitto oli pohjimmaisena. Barometrin kärjessä olivat kokoomus ja perussuomalaiset. Kuusi vuotta sitten vasemmistoliitto ohitti perussuomalaiset ja ylsi keskustan kanssa jaetulle nelossijalle. Viime vuonna jo lähes kolmannes kansalaisista piti vasemmistoliittoa erittäin tai melko houkuttelevana puolueena.
Ei sentään 80 kansanedustajaa
Jos kaikki vasemmistoliittoa ainakin melko houkuttelevana pitävään 38 prosenttiin kuuluvista äänioikeutetuista todella äänestäisivät vasemmistoa, saisi puolue runsaat 80 kansanedustajaa. Tämä ei tietenkään tule tapahtumaan, ainakaan ensi kevään vaaleissa. Eduskuntavaaleissa kansalaisella on vain yksi ääni, puoluebarometrissa useampi. Puoluebarometrissa voi suosia vaikka vasemmistoliittoa, demareita ja vihreitä.
Mutta puoluebarometri antaa samansuuntaisen tuloksen kuin puolueiden kannatusmittaukset, joissa vasemmistoliitto lähestyy kymmenen prosentin kannatusosuutta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 7,1 prosentin ääniosuudella 12 kansanedustajaa. Kymmenen prosentin ääniosuudella puolue olisi voinut saada 19 kansanedustajaa.
Yksittäisissä kannatusmittauksissa muutokset puolueiden kannatuksessa mahtuvat useimmiten virhemarginaalin sisään, eivätkä kerro juuri mitään. Jos tarkastellaan useita perättäisiä kannatuskyselyitä, nähdään kannatuskehitys jo tarkemmin, ja vielä luotettavammin jos vertaillaan eri tutkimuslaitosten tuloksia keskenään.
Taulukko 2 näyttää vasemmistoliiton kannatuksen keskimääräisen kehityksen kahden tutkimuslaitoksen kannatusmittauksissa vuosineljänneksittäin. Vuoden 2015 puolivälin alle kahdeksan prosentin kannatusosuudesta vasemmisto on yltänyt keskimäärin 9,2 prosentin kannatusosuuteen. Yhtä hyvään tulokseen vasemmisto pääsi vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Tuolloista kannatuspiikkiä selittää puoluekokous. Kaikkien puolueiden kannatus yleensä nousee puoluekokousten yhteydessä.
Vasemmistopuolueet ovat jo hyvän aikaa menestyneet Euroopassa. Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa vasemmistoryhmä sai 35 paikkaa ja 2014 vaaleissa jo 52 paikkaa. Viime viikolla julkaistun ennusteen mukaan vasemmistoryhmän paikkaluku olisi 65 ensi kevään vaalien jälkeen. Ruotsin vasemmistopuolue sai viime kuussa komean vaalivoiton. Slovenian vasemmisto pääsi vuonna 2014 ensi kertaa parlamenttiin kuudella prosentilla äänistä, kevään vaaleissa se jo ylsi liki kymmenen prosentin kannatukseen.
Taulukko 2 päättyy tämän vuoden kolmannen neljänneksen ja syyskuun kannatusmittauksiin. Vasemmistoliiton viimeinen gallupvuosineljännes alkoi erinomaisesti. Helsingin Sanomien lokakuun mittauksen mukaan vasemmistoliitton kannatusosuus olisi jo 9,8 prosenttia. Se on paras Helsingin Sanomien vasemmistoliitolle 2010-luvulla mittaama tulos. Välitavoite yli kymmenen prosentin kannatuksesta lähestyy täyttymistään.
Lisää aiheesta Vasen Kaista -verkkolehdessä:
Vasemmistoliitto kolkuttaa kaksinumeroisia kannatuslukemia (8.8.2018)
*