”Nimeäni ei ole unohdettu” ‒ punaiset saivat nimensä Ylöjärven muistomerkkiin

Rauno Kesseli ja Leena Mankkinen paljastivat punaisten nimilaatat itsenäisyyspäivänä Ylöjärvellä. Molemmat tekivät suuren työn historian tutkija Tuomas Hopun johtamassa nimien selvitystyössä.

 

Teksti: TERHI HAUKKA, kuvat: AKI LEPPÄNEN   
Itsenäisyyspäivänä 2018 ylöjärveläiset punaiset sisällissodan yhteydessä kuolleet saivat vihdoin nimensä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkin yhteyteen. Ylöjärven hautausmaalla paljastettiin kaksi jykevää graniittilaattaa, joihin on kaiverrettu 87 nimeä – 85 miehen, kaksi naisen nimeä.

Nimensä kiveen on saanut Antti Penjami Mäkikylä, jonka murha on edelleen virallisesti selvittämättä, sekä Eetu Salin, joka kuoli Sörnäisten vankilassa epäselvissä olosuhteissa. Salin ei ollut sodan aikana kirjoilla Ylöjärvellä, mutta ilmeisesti hänen vaimonsa oli siirtänyt henkikirjat Ylöjärvelle, kun Salin oli vangittuna.

Nimilaattojen paljastaminen oli osa Ylöjärven itsenäisyyspäiväjuhlaa, jonka järjesti Ylöjärven seurakunta ja kaupunki. Nimilaattojen paljastajina toimivat Rauno Kesseli (vas.) ja Leena Mankkinen (sd.), jotka olivat aktiivisesti mukana nimienselvitysprojektissa. Historian tutkija Tuomas Hoppu, teki virallisen selvitystyön ylöjärveläisistä surmansa saaneista.

Itsenäisyyspäivän juhla alkoi jumalanpalveluksella Ylöjärven kirkossa, jossa oli runsaasti osallistujia. Kappalainen Matti Mikkola puhui saarnassaan sovinnon vuodesta ja vapauden merkityksestä. Matti Mikkola oli myös laskemassa seppelettä punaisten muistomerkille. Samassa yhteydessä oli kunniakäynnit myös valkoisten kaatuneiden muistomerkille sekä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistomerkille.

Kunniakäyntien jälkeisessä kahvitilaisuudessa puheen piti piispa emeritus Juha Pihkala, joka on muun muassa siunannut seitsemän punaisten joukkohautaa. Puheensa aluksi Pihkala totesi, että jokaisella itsenäisyyspäivällä on oma leimansa. Tämän vuoden leima Ylöjärvellä oli: nimeäni ei ole unohdettu.

”Heidän vakaumuksensa oli vapaus, ihmisarvo ja kansojen veljeys”, lukee muistomerkissä.

Pihkalakin puhui sovinnon vuodesta, kuten myös kirkkoherra Kimmo Reinikainen haastatellessaan Tuomas Hoppua. Juha Pihkala mainitsi, että vuosituhansia voittajat ovat häväisseet hävinneitä riisumalla heidät heidän nimistään ja tämä on leimannut myös sadan vuoden takaisia tapahtumia. Pihkala totesi, että punaisia vainajia ei välttämättä siunattu hautaan, vaikka nämä olivat kirkon jäseniä. Kirkko käänsi selkänsä heille ja osa häviäjistä käänsi selkänsä kirkolle. Myös vastapuolen demonisointi on kestänyt pitkään, vihaa ja pettymystä on päästy purkamaan vasta viimeisen 10-20 vuoden aikana.

Puheessaan Juha Pihkala korosti nimien muistamisen tärkeyttä yhteisölle. Sekä punaiset että valkoiset taistelivat vapauden puolesta – valkoiset halusivat venäläiset joukot pois Suomesta ja punaiset halusivat vapautta, oikeutta sekä yhdenmukaista ihmisarvoa. Iso osa sisällissotaan osallistuneiden toiveista on ajan saatossa toteutunut. Valitettavasti moni kuoli unelmiinsa eikä ehtinyt nähdä tavoitteiden toteutuvan. Kansa oli pitkään kahtia jakautunut ja vasta talvi- ja jatkosota yhdisti kansaa. Juha Pihkala esitti toiveen, että voisimme suunnata tulevaisuuteen yhteyttä etsien – totuus ja armo lähteenä.

Tuomas Hoppu kertoi surmansa saaneiden nimien selvitystyöstä kirkkoherra Kimmo Reinikaisen haastattelemana. Hopun mukaan jokaisella pitäjällä on omat piirteensä. Ylöjärvellä oli vähemmän teloitettuja kuin valtakunnassa keskimäärin, mutta vankileireillä kuolleita oli keskimääräistä enemmän. Tämä johtunee siitä, että Ylöjärvellä ei käyty suuria taisteluja. 25. maaliskuuta 2018 kaatui kahdeksan punaista, kun valkoiset joukot valtasivat alueen. Vankileireillä kuolleiden suuri määrä johtunee Tampereen leirin huonoista oloista. Historiantutkijana Hoppu esitti, että sisällissotaa ei pidä katsoa mustavalkoisesti. Hyviä ja pahoja tekoja tehtiin puolin ja toisin. Hoppu esittikin toiveen, että tämän sovinnon vuoden jälkeen molempien perinteiden vaalijat kunnioittaisivat toista osapuolta.

Kokonaisuudessaan Ylöjärven vuoden 2018 itsenäisyyspäivän juhla oli hyvähenkinen ja sekoitus valkoisen ja punaisen Suomen perintöä. Oli jumalanpalvelus perinteisin itsenäisyyspäivävirsin sekä Pirkanpoikien lauluesitykset juhlassa perinteisiä itsenäisyyspäivän lauluja. Tänä vuonna kunnioitettiin myös punaisten puolella 1918 kaatuneita. Juhlallisuuksiin osallistui tavallista enemmän väkeä, joka kertonee siitä, että punaistenkin nimien esiin saamisella on merkitystä: 101 vuotta itsenäisyyttä, Ylöjärvellä 101 sisällissodassa surmansa saanutta – 87 punaista ja 14 valkoista.

Asiasta aiemmin Vasen Kaista -verkkolehdessä: 

Vihreä viikko Ylöjärvellä: perunan istutusta kirkkopuistossa vuoden 1918 muistolle (5.6.2018)
Vuoden 1918 tapahtumat kiinnostivat Ylöjärvellä (21.4.2018)

*

Leave a Reply