Suomessa korkein vallankäyttäjä on vaalien välissä eduskunta, mutta valtaa käytetään merkittävästi myös maakunnallisella tasolla. Maakuntien merkitys näkyy siinäkin, että maakuntahallinnon uudistaminen oli keskustapuolueen tärkein tavoite. Puolue on perinteisesti hallinnut noin puolta maakunnista.
Maakuntien hallinnasta ei viime sunnuntain eduskuntavaaleissa päätetty, mutta vaalipiirit noudattavat pitkälti maakuntien rajoja. Joissakin vaalipiireissä on kaksi tai kolme maakuntaa, ja Helsinki on oma vaalipiirinsä. Eduskuntavaalien tuloksista näkee puolueiden kannatuskehityksen maakunnissakin.
Kokoomuksen kehutaan pärjänneen hyvin eduskuntavaaleissa. Yhden eduskuntapaikan voitto on tietenkin askel eteenpäin, mutta kannattaa katsoa muitakin menestyksen mittareita. Ennen eduskuntavaaleja kokoomus oli suurin puolue neljässä vaalipiirissä. Helsingin ykkössija meni vihreille, Pirkanmaan ykkössija demareille Varsinais-Suomen perussuomalaisille, vain Uusimaa jäi kokoomukselle.
Keskustapuolue hävisi paljon kansanedustajapaikkoja, mutta sen asema pohjoisissa ja itäisissä vaalipiireissä on niin vahva, ettei sen asemaa juuri ole uhkailtu. Nyt keskusta kuitenkin menetti Kaakkois-Suomen vaalipiirin SDP:lle ja Vaasan RKP:lle.
Perussuomalaiset menetti vuoden 2015 vaaleissa voittamansa ensimmäisen vaalipiirin ykköspaikan Satakunnassa, mutta nousi kärkeen Varsinais-Suomessa. Demareille jäi vuoden 2015 vaaleissa ykköspaikka vain Hämeessä, mutta nyt niitä on neljä.
Vasemmistoliitto eteni vaalipiireissä eritahtisesti
Vasemmistoliiton valtakunnallinen ääniosuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta vaalivoiton suuruus vaihteli eri piireissä. Varsinais-Suomessa kannatus nousi peräti 2,6 prosenttiyksikköä. Hieno oli tulos myös 1,3 ja 1,2 prosenttiyksikön nousulla paikkalukunsa kahdesta kolmeen lisänneissä Helsingin ja Oulun vaalipiireissä. Keski-Suomessa kansanedustajan paikka lunastettiin takaisin lisäämällä ääniosuutta 1,5 prosenttiyksiköllä. Uudellamaalla lisäpaikka tuli vaatimattomammalla 0,4 prosenttiyksikön lisäyksellä.
Kaikkein pienimpään kannatuksen lisäykseen, 0,3 prosenttiyksikköä, sai näissä vaaleissa tyytyä Pirkanmaan vasemmistoliittolaiset.
Ilman kansanedustajia vasemmistoliitto jäi edelleen Vaasan ja Kaakkois-Suomen vaalipiireissä. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä vasemmistoliitto ei asettanut ehdokkaita.
Vasemmistoliiton kansanedustajista yhdeksän on naisia, seitsemän miehiä. Ryhmässä on seitsemän uutta ja yhdeksän vaalikaudella 2015‒2019 toiminutta jäsentä. Vasen Kaista esittelee vasemmistoliiton kansanedustajat äänten tarkastuslaskennan valmistumisen jälkeen.
|||
Korjaus 17.4. klo 20.25: Lopulliset, tarkistetut vaalitulokset julkaistiin klo 19.30. Juttu ja taulukko on päivitetty vastaamaan lopullisia vaalituloksia.