Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 8/8: 2019 vaaliennakko

Vuoden 2019 eduskuntavaalit ovat edessä, ehdokkaat ja kampanjaväki tekevät vielä parhaansa vaalityön onnistumiseksi. Pirkanmaalla on tänään ainakin yhdeksän vasemmistoliiton vaalitapahtumaa.

Sietämättömäksi käyvää vaalijännitystä voi purkaa muun muassa jakamalla viimeisetkin vaaliesitteet, tekemällä vaaliveikkauksia ja tutustumalla tietoihin vaaleista. Seuraavassa esitellään Vasen Kaista -verkkolehden vaaliveikkaus sekä erilaisia tietoja eduskuntavaaliehdokkaista.

Viime syksyn kannatusmittauksissa SDP ja vihreät näyttivät nostavan kannatustaan, kokoomuksen ja keskustan kannatus laski, ja muut puoleet sahasivat suunnilleen paikoillaan, enemmän ylös- kuin alaspäin.

Tämän vuoden puolella perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannatus mielipidemittauksissa on etupäässä noussut, keskustan ja kokoomuksen hiipunut ja muiden sahannut paikallaan.

Kolmessa uusimmassa kannatusmittauksessa selvin nousija on perussuomalaiset, RKP:n, kristillisdemokraattien ja muiden ryhmän kannatus näyttää myös nousua. Vasemmistoliitto on jämähtänyt paikalleen ja SDP, keskusta, kokoomus sekä vihreät menettäneet kannatustaan.

Vasemmistoliiton hyytyminen taulukon 1 osoittamalla tavalla ei ole uskottavaa. Se johtuu vasemmistoliiton kannatuksen suuresta pudotuksesta uusimmassa Ylen mittauksessa. Vasemmistoliiton kannatus oli nouseva sekä Ylen edellisessä mittauksessa että Alman ja Helsingin Sanomien uusimmissa mittauksissa. Tämä seikka on otettu huomioon taulukossa 3 olevaa vaaliveikkausta laadittaessa.

Vaalitulokseen liittyy erittäin paljon epävarmuustekijöitä. Suomen vaalijärjestelmä ei nimittäin ole suhteellinen, vaan suosii suuria puolueita. Vuoden 2015 vaaleissa keskusta sai kuusi ja kokoomus kaksi paikkaa enemmän, kuin niiden kannatus edellytti.

Vaalitulokseen vaikuttaa myös se, mitkä puolueet onnistuvat saamaan viimeiset paikat vaalipiireissä. Vuoden 2015 vaaleissa olivat keskusta ja perussuomalaiset erityisen onnekkaita, keskusta sai viimeisen paikan kuudessa ja PS kolmessa vaalipiirissä.

Vaaliliitotkin saattavat vaikuttaa vaalitulokseen. Viime vaaleissa ne vaikuttivat vaalitulokseen vain Varsinais-Suomen vaalipiirissä, jossa RKP sai yhden paikan kokoomuksen kanssa muodostamansa vaaliliiton ansiosta. Näissä vaaleissa RKP:n paikka Varsinais-Suomessa on uhattuna, sillä puolue ei ole saanut vaaliliittokumppania. Voi käydä jopa niin, että vasemmistoliitto yltää kolmanteen paikkaan RKP:n kustannuksella.

Näissä vaaleissa vaaliliitot saattavat vaikuttaa paikkajakoon parissa tapauksessa. Kokoomus jäi viime vaaleissa ilman paikkaa Lapin vaalipiirissä, se jäi ensimmäiselle putoajan paikalle. Nyt kokoomus yrittää voittaa paikkansa takaisin vaaliliitossa kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa.

Helsingissä feministipuolueen, eläinoikeuspuolueen, liberaalien ja piraattipuolueen vaaliliitto saattaa voittaa paikan, vaikkei se mitenkään todennäköinen ole.

Myös perussuomalaisten paikkalukuun liittyy kysymyksiä monessa vaalipiirissä. Sinisillä on useissa vaalipiireissä ehdokkaana viime vaaleissa perussuomalaisten listoilta valittuja ehdokkaita. He saattavat nytkin saada paljon ääniä perussuomalaisten kustannuksella. Perussuomalaisten korkeita kannatuslukuja voi selittää se, että moni sinistä ehdokasta näissä vaaleissa äänestävä vastaa mielipidekyselyssä äänestävänsä perussuomalaisia, vaikka itse asiassa äänestääkin sinisiä. Äänten hajoaminen sinisten ja perussuomalaisten kesken ei todennäköisesti johta yhdenkään sinisen valintaan, mutta saattaa hyvässä lykyssä rokottaa perussuomalaisilta paikan parissa vaalipiirissä.

Vasemmistoliiton lisäpaikat

Vasemmistoliiton paluu eduskuntaan Keski-Suomesta näyttää varmalta, samoin lisäpaikat Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Lähellä lisäpaikkaa vasemmistoliitto on Helsingissä ja Oulussa. Ei näytä lainkaan mahdottomalta, että vasemmistoliitto nousee eduskuntaan Kaakkois-Suomen ja Vaasan vaalipiireistä.

Potentiaalisia positiivisia yllättäjiä ovat myös Savo-Karjala ja Lappi mahdollisella toisella paikallaan, ja Uudenmaan vasemmistoliittolaiset ovat luottavaisia kolmannenkin kansanedustajan paikan saamisesta.

Vasemmistoliiton nykyisistä kansanedustajista Uudenmaan Kari Uotila ja Varsinais-Suomen Annika Lapintie eivät ole asettuneet ehdolle. Muutama vasemmistoliiton entisistä kansanedustajista yrittää tehdä paluun Arkadianmäelle:

• Esko Seppänen, joka on ollut Helsingin vaalipiirin kansanedustaja ja Suomen edustaja europarlamentissa yrittää nyt paluuta Uudenmaan vaalipiiristä.
• Eila Tiainen, joka viime vaaleissa putosi eduskunnasta Keski-Suomen vaalipiiristä 38 äänen erolla, on ehdolla näissäkin vaaleissa
• Oulun vaalipiirissä pyrkii takaisin eduskuntaan peräti kolme entistä kansanedustajaa, Anne Huotari, Risto Kalliorinne ja Merja Kyllönen.

Mitä kansanedustajaehdokkaista tiedetään?

Tilastokeskus on julkaissut paljon tilastoaineistoa kansanedustajaehdokkaista, joista on koottu yhteenvetoja oheisiin taulukoihin.

Viime vaaleissa ehdokkaiden keski-ikä oli 45,8 vuotta. Alin ehdokkaiden keski-ikä oli vihreillä (40,6) ja vasemmistoliitolla (43,3). Korkein keski-ikä oli kristillisdemokraattien (49,7) ja perussuomalaisten ehdokkailla (47,3).

Näissä vaaleissa ehdokkaiden keski-ikä on noussut siitä syystä, että monien uusien pikkupuolueiden ehdokkaat ovat varsin iäkkäitä. Vihreiden ehdokkaiden keski-ikä on edelleen alhaisin. RKP pudotti vasemmistoliiton kolmoseksi kisassa alhaisimmasta keski-iästä. Vasemmistoliiton keski-ikä myös hieman nousi.

Taulukossa on myös puolueiden ehdokkaiden keskitulot. Kokoomuksella ja keskustalla on suurituloisimmat ehdokkaat, vasemmistoliiton ehdokkaiden keskitulot ovat alhaisimmat.

Kokoomuksen ja keskustan ehdokkailla on paksu lompsa

Ehdokkaat jakautuvat hyvin epätasaisesti kymmeneen tuloluokkaan. Tuloluokat on siis jaettu niin, että kuhunkin tuloluokkaan on sijoitettu 10 prosenttia suomalaisista.

Alin tuloluokka on selvästi aliedustettuna ja ylin tuloluokka ykiedustettuna kansanedustajaehdokkaissa.

RKP:n ehdokkaissa on suurin hajonta ylimmän ja alimman tuloluokan välille. Puolue on eniten edustettuna alimmassa tuloluokassa, ja kolmanneksi eniten ylimmässä tuloluokassa.

Vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat ovat seuraavaksi eniten edustettuina alimmassa tuloluokassa. Kokoomuksen ehdokkaista 62,1 prosenttia ja keskustan ehdokkaista puolet kuuluu ylimpään tuloluokkaan.

Kaikkien puolueiden ehdokkaiden jakautumisessa ikäryhmiin on tapahtunut vain pieniä muutoksia.

Vasemmistoliitolla on suhteellisesti vähemmän alle 30-vuotiaita ehdokkaita kuin koskaan aiemmin. Moni viime vaaleissa alle 30-vuotiaana kokemusta hankkinut ehdokas yrittää nyt uudelleen. Ehdokkaista onkin nyt 30‒44-vuotiaita liki puolet.

Naisehdokkaiden määrä ylittää nyt ensimmäisen kerran tuhannen ehdokkaan rajan. Puolueiden aikoinaan keskenään sopima tavoite, että ehdokkaista vähintään 40 prosenttia on naisia, toteutui nyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 1991 eduskuntavaalien.

Vasemmistoliiton ehdokkaista naisia on ollut ehdokkaista yli 40 prosenttia yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 lähtien. Nyt naisehdokkaita oli liki puolet. Jos ehdokasasettelussa yksi mies olisi vaihtunut naiseen, olisi kumpaakin sukupuolta ehdokkaina yhtä monta.

Lue artikkelisarjan kaikki osat:

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 1/8: 1991 (15.11.2018)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 2/8: 1995 (28.11.2018)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 3/8: 1999 (2.1.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 4/8: 2003 (4.3.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 5/8: 2007 (28.3.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 6/8: 2011 (8.4.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 7/8: 2015 (12.4.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 8/8: 2019 vaaliennakko (Tamä osa)

Lue lisää muualla verkossa:

Vaalit (Oikeusministeriön vaalisivut)
Eduskuntavaaleissa 2019 yhteensä 2 468 ehdokasta (Tilastokeskus)
Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2019 (Tilastokeskus)
Koko maan ehdokastilasto (Vaalit.fi)