Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä lokakuussa 1994. Enemmistö ‒ 56,7 prosenttia äänestykseen osallistuneista ‒ kannatti liittymistä, ja Suomen jäsenyys astui voimaan vuoden 1995 alussa.
Eduskunta valitsi ensimmäiset suomalaiset mepit
Eduskunta valitsi ensimmäiset suomalaiset mepit (MEP=Member of European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen), jotka aloittivat työnsä jo marraskuussa 1994. Mepit säilyttivät paikkansa eduskunnassa, eikä heidän tilalleen otettu eduskuntaan varajäseniä.
Eduskunta nimitti Euroopan parlamenttiin 16 kansanedustajaa. Keskustapuolue sai viisi paikkaa, SDP ja kokoomus kumpikin neljä, ja vasemmistoliitto, vihreät ja RKP kukin yhden paikan.
Vasemmistoliiton ensimmäinen meppi oli Marjatta Stenius-Kaukonen Pirkanmaan vaalipiiristä. Hän muodosti yhdessä Ruotsin vasemmistopuolueen (V) ja Tanskan sosialistisen kansanpuolueen (SF) meppien kanssa parlamenttiryhmän Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (Nordic Green Left, NGL). Ryhmä yhdistyi Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän (Gauche Unitaire Europeénne, GUE) kanssa, ja näin syntyi yhä Euroopan parlamentissa toimiva vasemmistoryhmä GUE/NGL.
Ensimmäiset europarlamenttivaalit vuonna 1996 olivat välivaalit
Kun seuraavat europarlamenttivaalit olivat vasta vuonna 1999, järjestivät EU:n jäseniksi vuoden 1995 alusta liittyneet Itävalta, Ruotsi ja Suomi välivaalit. Suomessa välivaalit järjestettiin samaan aikaan kuntavaalien (joita vielä silloin kutsuttiin kunnallisvaaleiksi) kanssa lokakuussa 1996.
Vasemmistoliitto sai tähän mennessä parhaan tuloksensa europarlamenttivaaleissa paljolti Esko Seppäsen kansansuosion ansiosta. Hänen äänimääränsä 152 216 oli vaalien toiseksi korkein ja jäi eniten ääniä saaneen Paavo Väyrysen äänimäärästä vain 5 452 ääntä. Väyrynen ja Seppänen ovat edelleen ainoat Suomen europarlamenttivaaleissa yli 150 000 ääntä saaneet ehdokkaat.
Vasemmistoliiton toinen meppi oli Outi Ojala, joka sai 19 971 ääntä. Sekä Seppänen että Ojala olivat Helsingin vaalipiiristä valittuja kansanedustajia. Heidän tilalleen kansanedustajiksi nousivat Pekka Saarnio ja Reino Laine.
Outi Ojala valittiin eduskuntaan vuoden 1999 vaaleissa. Hänen tilalleen Euroopan parlamenttiin vaalikauden loppuun nousi Inna Ilivitzky Pirkanmaan vaalipiiristä. Ilivitzkyn äänimäärä europarlamenttivaaleissa oli 7 855.
Vuoden 1999 vaaleissa saavutettiin äänestysaktiivisuuden pohja
Suomen toiset ja ensimmäiset samanaikaisesti muiden 15 EU:n jäsenvaltion kanssa pidetyt europarlamenttivaalit järjestettiin kesäkuun puolivälissä vuonna 1999. Suomi sai edelleen 16 edustajaa. Äänestysaktiivisuus oli alhaisempi kuin koskaan valtakunnallisissa vaaleissa, ja kokoomus nousi ensimmäistä kertaa suosituimmaksi puolueeksi valtakunnallisissa vaaleissa.
Kokoomus ja keskusta saivat neljä paikkaa, paikan menettänyt SDP kolme paikkaa. Vihreät saivat lisäpaikan ansiosta kaksi paikkaa. Yhden paikan saivat yhden paikan menettänyt vasemmistoliitto, RKP ja ensimmäisen meppinsä saanut Suomen Kristillinen Liitto, nykyinen Kristillisdemokraatit.
Vasemmistoliiton meppinä jatkoi Esko Seppänen. Hänen äänimääränsä 59 954 riitti tällä kertaa kuudenteen sijaan ehdokkaiden henkilökohtaisten äänimäärien vertailussa. Vihreiden Heidi Hautala sai suurimman henkilökohtaisen äänimäärän, 115 502 ääntä.
EU kasvoi, vuoden 2004 vaaleissa Suomi sai enää 14 meppiä
Vuonna 2004 EU:ssa oli jo 24 jäsenmaata. Vanhojen jäsenmaiden paikkoja oli vähennetty, jotta Euroopan parlamentti ei olisi paisunut liiaksi. Suomessa valittiin 14 meppiä kesäkuun puolivälissä samanaikaisesti muissa EU:n jäsenmaiden kanssa järjestetyissä vaaleissa.
Kokoomus ja keskusta saivat neljä paikkaa ja SDP kolme. Vasemmistoliitto ja RKP pitivät paikkansa. Vihreät menettivät toisen paikkansa ja kristillisdemokraatit ainoansa.
Vasemmistoliiton edustajaksi valittiin jo kolmannelle kaudelleen Esko Seppänen. Seppänen nosti äänimääräänsä ja sijoittui 72 401 äänellään neljänneksi ehdokkaiden henkilökohtaisten äänimäärien vertailussa. Suurimman äänimäärän, 149 646 ääntä sai Anneli Jäätteenmäki.
Vasemmistoliitto putosi europarlamentista vuoden 2009 vaaleissa
Seuraavat Euroopan parlamentit järjestettiin vuoden 2009 kesäkuun alussa. Euroopan unionilla oli jo 27 jäsentä, ja Suomi sai enää 13 meppiä. Suomen paikkajaossa tapahtui ensimmäistä kertaa suuri mullistus. Vain RKP:n paikkaluku pysyi ennallaan yhtenä.
Kolme suurinta puoluetta menettivät kukin paikan. Kokoomus ja keskusta saivat kolme paikkaa, SDP kaksi. Vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa ja vihreät saivat lisäpaikan myötä kaksi meppiä. Kristillisdemokraatit palasivat Euroopan parlamenttiin ja perussuomalaiset saivat ensimmäisen meppinsä. Äänikuninkaaksi nousi Timo Soini 130 715 äänellään.
Vasemmistoliitto olisi tarvinnut 2 764 lisä-ääntä saadakseen RKP:lle menneen viimeisen paikan. Vasemmistoliitto sai 98 690 ääntä, RKP 101 453.
Vasemmistoliitto palasi europarlamenttiin vuonna 2014
Euroopan parlamentin kahdeksannet ja Suomelle viidennet europarlamenttivaalit järjestettiin toukokuussa 2014. EU:lla oli nyt 28 jäsentä, ja Suomesta valittiin edellisten vaalien tapaan 13 meppiä.
Kokoomus ja keskusta pitivät kolme, sosiaalidemokraatit kaksi ja RKP yhden paikkansa. Vihreät menettivät toisen paikkansa ja perussuomalaiset saivat toisen paikan. Kristillisdemokraatit menettivät ainoan paikkansa.
Vasemmistoliitto kävi vaalikampanjaan erittäin aktiivisesti ja suurella innolla, ja valtasi takaisin paikkansa Euroopan parlamentissa. Mepiksi valittiin Oulun vaalipiirin Merja Kyllönen 58 611 äänellä. Vasemmistoliiton varaedustaja, Varsinais-Suomen vaalipiirin Li Andersson sai hänkin 47 599 ääntä. Ehdokkaiden henkilökohtaisten äänien vertailussa Kyllönen sijoittui seitsemänneksi. Alexander Stubb sai suurimman äänipotin, 148 190 ääntä.
Seuraavat vaalit ovella
Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään sunnuntaina 26.5. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 15.–21.5. ja ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 15.–18.5.