Äärioikeisto nousee kun keskiluokka pelkää

Nykyajan äärioikeistolaisuudessa on paljon tuttua ja paljon uutta. Äärioikeiston kasvualusta laajenee, koska keskiluokka tuntee olonsa uhatuksi. Äärioikeisto lupaa myyttistä menneisyyttä, jossa asiat olivat paremmin. Keskiviikkona Ylävitosessa valaistiin äärioikeiston menneisyyttä ja nykyisyyttä Tampereen Vasemmiston järjestämässä keskusteluillassa äärioikeistolaisuudesta ja siitä, miten vasemmiston tulisi toimia sen torjumiseksi.

Tapahtuma itsessään sujui hyvässä hengessä, mutta verkossa siihen kohdistui erikoista huomiota. Tapahtumaa mainostaneen Vasen Kaistan uutisen kommenttiosioon ja twiittiin ilmestyi nopeasti julkaisun jälkeen häiriköiviä kommentteja. Kommenttien määrä ja yhdenmukaisuus ei vaikuta sattumalta.

– Perussuomalaisten ympärillä toimii ihan määrätietoisesti johdettu trollikoneisto, joka hyökkää kaikkien sellaisten kimppuun, jotka jollain tavoin nousevat näkyviin, tapahtumassa alustajana toiminut tutkija Oula Silvennoinen kuvaa ilmiötä.

Silvennoinen kertoo, että on joutunut trollaajien mielikohteeksi ennen kaikkea aktivoiduttuaan sosiaalisessa mediassa. Häirinnän määrä ehti yltyä suureksi, ennen kuin hän järjestelmällisesti alkoi blokata sitä harjoittaneita tilejä. Häirinnän kohteeksi voi päätyä kuka tahansa, joka nostaa päätään pinnalle äärioikeiston vastustamisen suhteen.

Äärioikeisto eilen ja tänään

Tilaisuudessa toimivat alustajina historiantutkija Oula Silvennoinen ja kansanedustaja Anna Kontula. Silvennoinen keskittyi alustuksessaan kuvaamaan äärioikeistolaisuuden ilmenemistä historiallisesti ja nykypäivänä. Kontula pureutui niihin syihin, joiden vuoksi äärioikeistolaisuus on nousussa nykypäivänä.

Aatehistoriallisesti äärioikeistolaisuuden juuria voi löytää valistuksesta lähtien, mutta varsinaisesti aatesuunta sai alkunsa sotien välisenä aikana. Etenkin Saksassa hävitystä sodasta palanneet rintamamiehet loivat levottomuuksia kaduilla, kun he ja heihin liittyvä ihailun kultti alkoivat kasvavan epävarmuuden aikana toimia ulkoparlamentaarisena poliittisena voimana. Rintamamiehiä ihannoi myös Suomessa Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola.

Yleisinä piirteinä äärioikeistolaisuudessa on äärimmäinen nationalismi, nostalginen näkemys menneisyydestä, ajatus kansakunnan rappiotilasta ja sisäisestä vihollisesta sekä ajatus niin kutsutusta palingeneesistä, kansakunnan jälleensyntymästä äärioikeistolaisten päästessä valtaan. 

Silvennoinen toi esille, miten nykyaikana äärioikeistolaisuus toisaalta muistuttaa historiallista edeltäjäänsä, toisaalta on muuttunut. Juutalaisvastaisuuden tilalle on noussut muslimiviha, mutta kuviteltuun viholliseen kohdistuvat samat salaliittoteoriat kuin aina ennenkin. Kommunisminvastaisuus on muuttunut puheeksi kaikkialla piilevästä kulttuurimarxismista, jonka lonkerot vaikuttavat kaikkeen. Etenkin sosiaalinen media on muuttunut ketterän äärioikeistolaisuuden temmellyskentäksi, jolla propaganda, salaliittoteoriat ja häiriköinti voi levitä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.

Äärioikeistolaisuuden ilmiön voi Silvennoisen mukaan asettaa janalle, jossa edetään oikeistopopulismista radikaalioikeistoon/äärioikeistoon ja lopulta oikeistoekstremismiin. Timo Soinin ajan perussuomalaiset voidaan nähdä oikeistopopulisteina, mutta Jussi Halla-ahon puheenjohtajuuden myötä puolue on siirtynyt radikaalioikeistoon. Oikeistoekstremismin alle lukeutuu sellaisia ryhmiä kuin Soldiers of Odin ja Pohjoismainen Vastarintaliike.

Keskiluokan pelko ajaa äärioikeiston syliin

Omassa alustuksessaan Anna Kontula korosti vasemmiston toimintakyvyn muutosta Neuvostoliiton sortumisen jälkeisessä lännessä. Neuvostoliiton hajoaminen kadotti kapitalistiselta yhteiskuntamallilta vastavoiman, johon vasemmisto saattoi aatteellisesti nojautua.

– Samalla kun kuoli horisontti yli kapitalismin, kuoli samalla se työkalu, jolla tuottaa länsimaissa vasta-ajattelua.

Kylmän sodan jälkeen vasemmistosta jäi jäljelle sosialidemokratia Paavo Lipposen ja Tony Blairin hengessä sekä työväenliikkeen varjo, jolta puuttuivat työkalut herravihan kanavoimiseen. Vasemmistolta katosi voima selittää ja lieventää eriarvoisuutta kylmän sodan jälkeisessä maailmassa.

Jo keväällä julkaistussa blogikirjoituksessaan Milloin huolestua äärioikeistosta? Kontula korosti, että äärioikeiston nousua kiihdyttää keskiluokan kasvava epävarmuus tulevaisuudestaan. Nykymuotoinen yhteiskunta muodostuu lupauksille hyvästä elämästä niille, jotka osallistuvat systeemin pyörittämiseen, mutta tuo diili on alkanut rakoilla. Keskiluokkaisten ammattien väheneminen ja keskiluokan oheneminen monissa länsimaissa, myös Suomessa, aiheuttaa ahdinkoa aiemmin leveään elämään tottuneelle keskiluokalle.

Alustavat tutkimukset viime eduskuntavaalien äänestäjistä osoittavat, että perussuomalaisten kannatus kasvoi juuri keskiluokkaan lukeutuvien äänestäjien parissa. Kun radikaalioikeistoon päin nojaava puolue saa kannattajia keskiluokasta, kasvaa sen hyväksyntä myös perinteisen oikeiston keskuudessa. Anna Kontula kuvaakin, että valta ja raha löytävät aina toisensa ja “mersupersujen” määrä on ollut kasvussa.

Nyt kun perussuomalaiset ja kokoomus ovat molemmat opposition suuria puolueita, tulevat ne huonossa tapauksessa lähentymään merkittävästi seuraavan neljän vuoden aikana.

– Perussuomalaiset istuvat kylki kyljessä kokoomuksen kanssa. Kun on hallituksen tiimi ja opposition tiimi, tapahtuu sosiaalipsykologinen muutos, jossa tämä oma tiimi alkaa tuntua yhä läheisemmältä. Kun tätä seuraa neljä vuotta ja saadaan tehtyä sitä pahaa punavihreää politiikkaa, on perussuomalaisilla ja kokoomuslaisilla mahdollisuus löytää toisensa, kuvaili Kontula nykyisiä hallitus-oppositio-asetelmia.

Mitä on tehtävä

Oula Silvennoinen ei omassa esityksessään suoranaisesti ottanut kantaa äärioikeiston vastaiseen strategiaan, mutta Anna Kontula päätti puheenvuoronsa aiheen pariin. Kontula näkee merkittävänä keinona kuplautumisen estämisen. Hän kuvasi esimerkiksi oman valiokuntatyöskentelynsä perustuvan siihen, että ylläpitämällä tiiviitä yhteyksiä myös perussuomalaisiin ei heille koskaan pääse syntymään määräänsä pahempaa mielikuvaa mistään pelottavasta ja vieraasta.

Kontula kertoi myös käyttävänsä runsaasti aikaa kansalaiskeskusteluun enemmän tai vähemmän ääriajattelua ilmentävien ihmisten kanssa. Pitämällä väylän auki kaikkialle on mahdollisuus puhkaista kuplia.

– Voimakas vastakkainasettelu syntyy, kun se saa olla rauhassa erossa ulkopuolisista vaikutteista. Jos sinne kuplaan työntää erilaisia ajatuksia, on uskossaan vaikea säilyä horjumatta.

Äärioikeiston vastaisen työn tulee Kontulan mukaan olla tavoitteellista ja määrätietoista. Politiikkaa tulee tehdä selkä suorassa ja tietoon perustuen. Kanssaihmisten parissa vaikuttaminen sillä päämäärällä, että avaa heille nykysysteemin toimintalogiikkaa ja ongelmia, on osa työtä, jolla vasemmisto voi taistella sen ihanteiden vastaisen yhteiskunnan syntymistä vastaan.