Artikkeli: Kulttuuri

1.11.2019 klo 11:29

Seija Simolasta, maailmanluokan laulajasta, on julkaistu kiinnostava tietokirja

Faktalaatikko:

 

Ismo Loivamaan ja Pirkko Vekkelin kirja Suomen yhdestä parhaimmista laulajasta, vuonna 2017 edesmenneestä Seija Simolasta (s. 1944) on kiinnostava ja hyvin toimitettu tietokirja. Taustahaastatteluita ovat antaneet muun muassa Eero Koivistoinen, Fredi, Ossi Runne, Pepe Willberg, Ande Päiväläinen ja Vexi Salmi. Kun aika on, Seija Simolan tarina -teoksessa on hienoja värivalokuvia sekä lehtileikkeitä, valikoituja julkaisuluetteloita ja henkilöhakemisto.

Vaikka Simola oli maailmanluokan laulaja, ei hänestä tullut varsinaista tähteä ja ammatti laulajana ja sanoittajana ei aina tuonut leipää pöytään. Laulajan kuohuva yksityiselämä kuitenkin kiinnosti ja siitä revittiinkin irti liki kaikki mahdollinen varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla. Pariisin Euroviisutappion jälkeen 1970-luvun lopulla Simolaa kohdeltiin kuin maanpetturia ja ura tyssäsi joksikin aikaa. Muissa maissa jo mukaan pääsy viisuihin oli puoli voittoa ja siitä otettiin kaikki irti hauskanpitona, listahitteinä ja yhteistyösuhteiden luomisena. Tosiasiassa Simolankin kohdalla englanninkielinen single Give Love a Chance oli arvostettu, poiki esiintymisen Britanniassa ja näkyy edelleen ulkomaisilla keräilylevylistoilla. 

Simolan vaativa maku, alati vaihteleva tyyli ja ymmärtääkseni tietynlainen omapäisyys ei aina osunut yhteen suuren yleisön mieltymysten kanssa eikä häntä kiinnostanut muutenkaan arvella ja täyttää muiden odotuksia. Ja jos Simola koettikin joskus olla muodinmukainen ei menestystä tullut. Levy-yhtiön tuki hänellä oli ilmeisesti loppuun saakka. Kanttori-isän hyväksynnän Seija Simola sai vasta Debussyn Clair de lunen levytyksellä, mutta tämän kappaleen tekemiseen isäkin sitten jo osallistui. Monet muusikon työn varjopuolet harmittivat Simolaa. Yleensä ottaen hän viihtyikin kotona lastensa kanssa, ristikoita täytellen, kokkaillen ja kukkia kasvatellen.

Seija Simolan ura loppui liian aikaisin ja oli epätasainen. Vasta valtion taiteilijaeläkettä hän piti ensimmäisenä kunnollisena tunnustuksena työlleen.Tähän on vaikea löytää varsinaista syytä, mutta näin on käynyt monen muunkin suomalaisen naislaulajan kohdalla. Taidot ja kyvyt, hienot kappaleet, huippuunsa hiotut orkesterisovitukset ja levytykset menestyneiden kollegoiden tuella riittävät tuottamaan ikivihreitä, mutta kysyntää ei sittenkään aina ole riittävästi tasaista elantoa varten. Valtiollisen tunnustuksen Simola sai taiteilijaeläkkeen muodossa. 

Simolan levyjen painokset jäivät pieniksi eikä niistä ole otettu uusintapainoksia, joskin ne löytyvät suoratoistopalveluista. Nykyisin Simolan lp- ja singlelevyjen hankkimiseksi pitääkin nähdä vaivaa. Simola on omien levytystensä lisäksi esiintynyt monissa tv-ohjelmissa ja muiden artistien sekä kokoelmalevyillä. Upeita ovat etenkin kaksi Hannu Mäkelän ja Tuomas Anhavan runoihin sävelletyt kappaleet Eero Koivistoisen Valtakunta-levyllä vuodelta 1968. Toivottavasti Seija Simolan kaikki laulut televisio- ja radioesiintymisiä myöten saadaan joskus samantapaisena kattavana boksina (ja vaikka tämä kirja siinä mukana) kuin Carolan esitykset. 

Katsele ja kuuntele Seija Simolan esityksiä:

Seija Simolalla oli kaksi laulajaminää (Jukka Lindfors, Ylen Elävä arkisto) 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *