Viiden vasemmistoa ja keskustaa edustavan puolueen hallitusyhteistyö on jatkunut puoli vuotta. Hallitusohjelman lupausten toteutuminen voi alkaa laajasti vasta huomenna, jolloin uusien hallituskumppanien ensimmäinen budjetti astuu voimaan. Hallitusohjelma on tehty neljälle vuodelle, joten paljon on vielä tulossa.
Vasemmistoliitolla on kaksi hallituksen 19 ministeristä, eikä vasemmistoliiton koko vaaliohjelma toteutunut sen enempää hallitusohjelmassa kuin ensi vuoden budjetissakaan. Mutta moni tavoite on toteutunut ja toteutumassa, vaikka hallituskumppanien yhteistyö on vasta alussa. Politiikan suunta on kääntynyt tavoittelemaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja maapallon pelastamista.
Seuraavassa aakkostettuna poimintoja keskeisistä ja mielenkiintoisista hallitusohjelman lupauksista, jotka ovat toteutumassa tai joita ainakin valmistellaan jo ensi vuonna.
Aktiivimalli kumoutuu. Aktiivimallin leikkurit eivät vaikuta joulukuun viimeisen päivän jälkeisten työttömyysjaksojen päivärahahojen suuruuteen. Myöskään Kela tai työttömyyskassat eivät enää vuonna 2020 seuraa työttömyysetuuden saajan toimelijaisuutta.
Budjetti, valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 2020, lisää 350 miljoonan euroa koulutukseen kaikilla koulutusasteilla, palauttaa kaikille lapsille oikeuden varhaiskasvatukseen, korottaa 610 000 pienen eläkkeen saajan eläkettä ja antaa luonnonsuojelurahoitukseen yhteensä 100 miljoonan euron lisäyksen.
Cleantech (luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävä ja liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia ehkäisevä tai vähentävä teknologia), kiertotalous ja resurssien harkittu käyttö luovat kestävää kasvua ja työpaikkoja. Ne ovat tärkeä osa hallituksen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat hallituksen toiminnan perusta.
Eläkkeet: pienimpien eläkkeiden taso- ja indeksikorotukset koskettavat 1.1.2020 alkaen yli 600 000 eläkeläistä, joiden kokonaiseläke on alle 1200–1300 euroa kuukaudessa.
- Kansaneläkkeen täysi määrä nousee noin 34 eurolla kuukaudessa
- Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuukaudessa.
- Takuueläkkeen täysi määrä nousee 50 eurolla kuukaudessa.
- Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa.
Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajat muuttuvat. Eläkkeiden korotus ei siten vaikuta asumistuen määrään eikä pienennä tulojen nousua.
Työeläkeindeksi nousee noin 1,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Indeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet.
Finanssipolitiikka, jota Marinin hallitus toteuttaa, on aktiivista ja vastuullista. Pysyvät uudet menot kohdennetaan muun muassa osaamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen sekä ilmastopoliittisiin toimiin.
Globaalien ongelmien ratkaisu onnistuu vain toimivan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puitteissa. Tälle pohjalle rakentuu myös Suomen turvallisuus ja taloudellinen menestys. Hallitusohjelma lupaa, että Suomi kuuluu monenkeskisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden puolustajien joukkoon.
Hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on kova tavoite, jonka toteuttamiseksi Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimoa ja johdonmukaisuutta lisätään olennaisesti alkavana vuonna.
Ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat kaikille. Hallitus rakentaa Suomea, joka on suvaitsevainen sekä kunnioittaa ja edistää jokaisen ihmisoikeuksia. Marinin hallituksen Suomessa on nollatoleranssi kiusaamiselle ja rasismille. Hallitus rakentaa tasa-arvoista Suomea, joka on esteetön ja tukee kaikkia kansalaisia.
Joukkoliikennetuki ja joukkoliikenteen ostot saavat ilmastoperusteisen tasokorotuksen vuonna 2020 ja hallituskauden loppuun, vuosittain 20 miljoonaa euroa.
Kuntatalous: Kuntien rahoitusta lisätään monin tavoin, hoitavathan kunnat valtaosin opetuksesta sekä sosiaali- ja terveyshuollon palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseen sijoitetaan 90 miljoonaa euroa vuonna 2020. Uudistukseen sisältyy muun muassa hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin, parannukset kotihoitoon ja omaishoitoon sekä mielenterveystyöhön.
Laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden sekä poliittisen- ja oikeusjärjestelmän oikeutuksen ja hyväksyttävyyden kannalta. Hallitus toteuttaa tietopohjaista politiikkaa ja tekee systemaattisen vaikutusarvioinnin kaikessa lainvalmistelussa sekä syventää yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa.
Maahanmuutto: Turvapaikkahakemusten ruuhkan purkuun sijoitetaan 3 miljoonaa euroa ja kotouttamisen tehostamiseen ja nopeuttamiseen tulee 2,3 miljoonan euron lisäys.
Pakolaiskiintiötä nostetaan sadalla henkilöllä 850 henkilöön. Tämä johtaa 900 000 euron menon lisäykseen.
Erityisesti työperäisen maahanmuuton päätöksentekoprosessien resurssien turvaamiseen on varattu 10 miljoonaa euroa.
Nuoret: Taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta.
Valmistellaan kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajan laskemista 15 vuoteen nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi.
Opintorahan huoltajakorotus suurenee 25 eurolla. Huoltajakorotus on 100 euroa kuukaudessa tammikuusta 2020 alkaen.
Perusturva: Vähimmäismääräinen kuntoutusraha, sairaus- ja vanhempainpäiväraha sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki saavat vuoden 2020 alusta 20 euron tasokorotuksen kuukaudessa.
Toimeentulotuen perusosa suurenee hieman ensi vuonna. Vuonna 2019 perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä on ollut 497,29 euroa kuukaudessa. Vuoden 2020 alusta alkaen se on 502,21 euroa kuukaudessa.
Yksinhuoltajien perusosan määrää korotetaan erikseen. Vuonna 2019 yksinhuoltajan perusosan määrä on ollut 547,02 euroa kuukaudessa (yksin asuvan perusosa + 10 prosenttia). Vuonna 2020 se on 572,52 euroa kuukaudessa (yksin asuvan perusosa + 14 prosenttia).
Q-teatteri on edelleen yksi valtion taloudellista tukea saavista teattereista. Hallitus toteuttaa pitkän aikavälin tavoitetta kasvattaa kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin.
Rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2025 loppuun asti ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistusten ehtoja tiukennetaan. Rajoituslaki rajoittaa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia ja investointeja maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana.
Sosiaalietuudet: Monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan kymmenellä eurolla kuukaudessa neljännestä lapsesta alkaen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee kymmenen eurolla kuukaudessa ja elatustukea korotetaan seitsemällä eurolla kuukaudessa. Elatustukeen tehdään tasokorotuksen lisäksi indeksitarkistus.
Kun indeksitarkastukset taas vuonna 2020 tehdään, nousevat myös erilaiset vammaistuet hieman.
Tulot: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän Suomen rakentaminen lisää valtion menoja merkittävästi. Menolisäykset katetaan lisäämällä valtion tuloja. Työllisyysasteen nousu on hallituksen tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti. Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen, jos kansainvälinen ja siitä heijastuvan kotimainen talouskehitys on normaalia. Hallituksen työllisyystoimilla tavoitellaan vähintään 60 000 lisätyöllistä.
Lisätuloja valtio saa myös niin sanottujen haittaverojen korotuksista sekä pienentämällä asuntolainojen korkovähennystä ja kotitalousvähennystä.
Hallitus myös valmistelee uudistuksia, jotka hillitsevät harmaata taloutta sekä kansainvälistä veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua.
Valtiontalouden tulopohjaa vahvistetaan myös investoimalla tulevaisuuteen, joskaan tulokset eivät tule näkyviin yhden vuoden aikana.
Vuoden 2020 budjettiin sisältyy kaikille koulutusasteille ulottuva 256 miljoonan euron kokonaisuus. Se parantaa laatua ja tasa-arvoa, sekä nostaa suomalaisten osaamistasoa merkittävästi. Investointi vähentää syrjäytymistä sekä vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja luo edellytyksiä työllisyyden kestävälle kasvulle.
Ulkopolitiikka: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa.
Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön, mutta tästä jäädään vielä ensi vuonna kauaksi, noin 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 684,1 miljoonaa euroa. Vuodelle 2020 esitettävät määrärahat kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019.
Verotus: Veronmaksajia koskevan verotaulukoiden 3,1 prosentin indeksitarkistuksen lisäksi kevennetään pieni- ja keskituloisten ansioverotusta 200 miljoonalla eurolla.
Solidaarisuusveroa jatketaan, vuonna 2020 se koskee yli 78 500 euron tuloja.
FronteX EU:n ulkorajavalvontaa kehitettäessä otetaan huomioon sen vaikuttavuus, humanitääriset näkökulmat sekä kansalliset erityispiirteet. Edistetään Frontexin tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella turvataan.
Yrittäjyys: Valmistellaan useita uudistuksia, jotka parantavat yksinyrittäjien ja pienyrittäjien asemaa. Näitä ovat muiden muassa:
- Madalletaan yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
- Haetaan EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon, jolla pyritään keventämään pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita.
- Tuetaan aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa.
Lanzaroten sopimus: Laaditaan Suomeen Lanzaroten sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä järjestöjen kanssa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi ja väkivallan kohteeksi joutuneiden palvelujen toteuttamiseksi.
Ålandin, Ahvenanmaan itsehallintoa kehitetään ja vaalitaan hyvässä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa. Vuosi 2020 on Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuosi, jonka yhteydessä itsehallintoa nostetaan kansainvälisesti esille esimerkkinä onnistuneesta ja menestyksekkäästä itsehallintoratkaisusta.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä on 28,94 euroa päivässä (27,86 euroa päivässä vuonna 2019). Äitiys- ja isyyslakien yhdistämistä vanhemmuuslaiksi valmistellaan.
Öljylämmitteisiä kiinteistöjä kannustetaan siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan fossiilisen, uusiutumattoman öljyn käytöstä valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä ja kaikessa lämmityksessä asteittain 2030-luvun alkuun mennessä.
Lue lisää muualla verkossa:
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019
Osallistava ja osaava Suomi
– sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
Tästä listasta puuttuu uusi eläinlaki! Tuotantoeläinten olojen parantaminen, turkistarhauksen lopettaminen ym.