Artikkeli: Pääkirjoitus, Tampere

1.1.2020 klo 11:08

Pystyt parempaan, Tampere

Uutta ja vanhaa, niistä Tampereen mainetta rakennetaan. (Kuva: Cai Melakoski.)

Tampereella on hyvä brändi. Kyselytutkimuksissa kaupunki on ollut suosituin muuttokohde. Myös opiskelupaikkaa etsivät ja matkailijat pitävät kaupunkia arvossa. Ulkopuolisten silmin Tampereen brändi kiiltää, mutta entä kaupunkilaisten omin silmin. Miten kaupunki vastaa asukkaidensa tarpeisiin ja toiveisiin?

Tampereella ei ole lähivuosina tehty kyselyä, jolla olisi selvitetty asukkaiden näkemyksiä kaupungista. Tampereen verkkosivuilla julkaistava Pulssi kuvaa kaupungin strategian toteutumista. Pulssin asiakastyytyväisyydestä kertova mittari näyttää punaista. Mittarin kuvailu puolestaan kertoo, ettei tyytyväisyyttä palveluihin ja niiden saatavuuteen voida arvioida. Punaista näyttävät myös mittarit terveyserojen kaventumisesta ja sairauksien ennaltaehkäisystä.

Pulssin punaiset hyvinvointipalvelupisteet ovat merkittävin osa Tampereen kaupungin toimintaa. Tampereen ensi vuoden menoarviosta lähes puolet, 47 prosenttia kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kulttuuri- ja sivistyspalveluiden osuus on 23 prosenttia. Yhteensä näihin palveluihin on varattu rahaa 1 320 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalvelut ovat myös kiinteä osa kaupunkilaisten arkea ja useimmille kansalaisille hyvä syy maksaa veroja. Siksi onkin kummallista, ettei kaupunkilaisten näkemyksiä palveluiden toimivuudesta seurata säännöllisesti. Käyttäjien kokemus palveluista olisi hyvä keino selvittää, vastaavatko palvelut kaupunkilaisten tarpeita. Suomen vetovoimaisin kaupunki pystyy, jos vain tahtoo palvelemaan paremmin asukkaitaan.

Parempaa tarvitaan myös Tampereen kaupungin päätöksenteossa. Asukkaitaan palvelevassa kaupungissa päätökset tulee tehdä avoimesti ja demokraattisesti. Sekä Kotilinnasäätiön tontin vuokraoikeuden sopimuksenvastainen myynti että Finnparkin hallituksen puheenjohtajan ohjeiden vastainen nimittäminen kertovat, että kaupungin päätöksentekokulttuurissa on rakenteellisen korruptiosta kertovia piirteitä. Niistä eroon pääsemisessä vaatii päättäväistä toimintaa, jossa ei ole sijaa luottamushenkilöiden kaksoisroolien kiellon voimaantulon siirtämisen kaltaiselle vitkuttelulle.

Päättyvä vuosi ei ole kunniaksi Tampereen kaupungin valtaapitävälle pormestarikoalitiolle. Vasemmistoliiton ulosheiton jälkeen sosiaalidemokraattien, kokoomuksen, vihreiden sekä perussuomalaisten ja muiden pienryhmien muodostama pormestarikoalitio on rakoillut entistä rajummin. Valtuuston talousarvioäänestykset kertovat koalition neuvottelukulttuurin rapautumisesta. Voi vain arvailla, millaista painostusta on käytetty, kun pormestari Lauri Lyly päätyi äänestämään omaa talousarvioesitystään vastaan. 

Parempaan on myös mahdollisuus. Sen on osoittanut Antti Rinteen hallituksen työtä jatkava Sanna Marinin hallitus. Vasemmisto- ja keskustapuolueiden  yhteistyöllä lisätään sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia. Myös Tampereella on mahdollista tehdä paremmin. Vain rohkeutta tarvitaan.

Kirjoittaja on Vasen Kaista -verkkolehden päätoimittaja ja vasemmistolliton tamperelainen kaupunginvaltuutettu.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:
Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *