Ensi kevään kuntavaalit ovat marraskuussa vasemmistoliiton puoluesihteeriksi valitulle Mikko Koikkalaiselle näytön paikka. Vasemmistolla on pitkän tappioputken jälkeen takanaan voitot vuoden 2017 kuntavaaleissa ja 2019 eduskuntavaaleissa, joten odotukset hyvästä vaalituloksesta ovat korkealla.
Koikkalaisella on kuntavaalivoiton takomisen vaatima kokemus ja edellytykset. Hän tietää mitä ehdokkuus vaatii. Koikkalainen valittiin Savonlinnan kaupunginvaltuustoon vuosien 1996 ja 2000 vaaleissa, ja vuoden 1999 eduskuntavaaleissa hän sai vasemmiston ehdokkaiden korkeimman äänimäärän Etelä-Savon vaalipiirissä. Vasemmiston äänimäärä ei kuitenkaan riittänyt kansanedustajan paikkaan vaalipiirissä, jolla tuolloin oli vain kahdeksan paikkaa.
Itä-Suomen yliopistossa menestyksellisesti suoritettujen yhteiskuntapolitiikan opintojen jälkeen Koikkalainen muutti Helsinkiin. Viime kuntavaalien aikaan hän oli jo keskeisessä asemassa vasemmistoliiton puoluetoimistossa, puolueen kunnallis- ja järjestösihteerinä.
Ehdokasasettelu laatoittaa polun vaalivoittoon
Koikkalainen on viime syksystä lähtien korostanut ehdokasasettelun merkitystä vuoden 2021 kuntavaaleissa. Miksi?
‒ Yleisesti voidaan todeta, että kuntavaaleissa ehdokasmäärä ratkaisee hyvin pitkälle kuntavaalituloksen. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa kolme suurinta puoluetta olivat myös niitä puolueita, joilla oli kolmanneksi eniten ehdokkaita, Koikkalainen muistuttaa.
‒ Olemme myös selvittäneet sen, että kun suhteellinen ehdokasmäärä vasemmistoliitolla jossain kunnassa paranee, suurella todennäköisyydellä myös puolueen kannatus kasvaa. Ja myös päinvastoin. Aikaisemmat tutkimustulokset antavat myös viitteitä siitä, että olemme ainakin aikaisemmin hävinneet ääniä kilpakumppaneillemme sen vuoksi, että äänestäjä ei ole löytänyt listaltamme sopivaa ehdokasta. Siksi mahdollisimman iso ja monipuolinen lista on parhaimpia valttikortteja, mitä vasemmistoliitolla voi kuntavaaleissa olla, Koikkalainen vakuuttaa.
‒ Ehdokasasettelussa hyvä onnistuminen antaa ikään kuin etumatkaa muihin puolueisiin. Hyvä ja laadukas ehdokasmäärä näkyy aktiivisempana paikallistason kampanjana ja kampanjointina. Ehdokkaat ovat tärkein vaalikampanjan resurssi.
‒ On kuitenkin muistettava, että kaikkien ehdokkaiden on kampanjoitava mahdollisimman aktiivisesti ja toisiaan tukien. Näin syntyy paras vaalitulos, vetoaa Koikkalainen.
Korona-epidemia on lisännyt kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin
Vasen Kaista -verkkolehden tapahtumapalstasta päätellen kuntavaalityö lähti hyvin liikkeelle alkuvuodesta, mutta maaliskuun puolivälistä on ollut hiljaista. Onko lama iskenyt vaalityöhön?
‒ Korona on vaikuttanut osaltaan siihen, kuinka kiinnostuneita ihmiset ovat ehdokkuudesta ja kuinka aktiivisesti vaaleja 
suunnitellaan paikallistasolla. Alkuhämmennyksen jälkeen havaitsen taas merkkejä siitä, että kuntatasolla vaaleja on ryhdytty taas suunnittelemaan ja ehdokashankintaa tekemään.
‒ Ehdokkaita ei varsinaisesti ilmoittaudu puoluetoimistolle. Pidämme kuitenkin yllä järjestelmää, jonka kautta voi ehdottaa jotain mahdollista ehdokasta tai ilmoittautua itse ehdokkaaksi. Sen kautta ehdokkuudesta ilmoittautuu ihmisiä säännöllisesti viikoittain ja sivua avataan päivittäin. On ilmeisesti myös niin, että korona on saanut osa kansalaisista kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista aikaisempaa enemmän.
Valtakunnallinen tavoite on ehdokasosuuden nosto, lisäpaikkatavoitteet asetetaan paikallisesti
Viime kuntavaaleissa oli vähemmän ehdokkaita kuin edellisissä. Myös vasemmiston ehdokasmäärä väheni, mutta osuus ehdokkaista nousi 9,5 prosenttiin. Saadaanko nyt 10 prosenttia ehdokkaista?
‒ Vaikka valtuustojen koot joissain kunnissa pienenevät ja vuosikymmeniä kestänyt kehitys on se, että kaikkien 
puolueiden yhteenlaskettu ehdokasmäärä vähenee, on tavoitteenamme parantaa puolueen ehdokasmäärän suhteellista osuutta kaikista Suomen ehdokkaista.
‒ Lisäksi on tärkeää, että piireissä kiinnitettäisiin huomiota sellaisiin kuntiin, joissa ei viime kuntavaaleissa ollut yhtään ehdokasta. On tunnustettava, että tavoite on haasteellinen, mutta mielestäni saavutettavissa. Onhan puolueella uusia jäseniä suuri määrä ja kokonaisjäsenmäärä kasvussa.
‒ Valtakunnan tasolla ei ole mielekästä asettaa tiettyä paikkamäärää tavoitteeksi. Sen sijaan paikallistasolla on syytä asettaa realistiset tavoitteet valtuutettujen määrästä ja paikkojen lisäyksestä.
Miksi vasemmistoliitto menestyy paremmin kunta- kuin eduskuntavaaleissa?
Vasemmistoliitto menestyy paremmin kuntavaaleissa kuin eduskuntavaaleissa. Onko se sattuma?
‒ Tämä on vaikea kysymys, johon uskon olevan monta selitystä. Yksi on varmaankin se, että meidän äänestäjämme ovat hyvin varmoja äänestäjiä. Joten kun äänestäjien määrä laskee, meidän kannattajat käyvät kuitenkin äänestämässä. Äänestysprosentti on kuntavaaleissa huomattavasti alempi kuin eduskuntavaaleissa. Kannattajamme ovat hyvin tietoisia yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta ja muun muassa tästä syystä ymmärtävät kunnallisen päätöksenteon ja kunnallisten palveluiden merkityksen ihmisille ja heidän omalle arkielämälleen, perustelee Koikkalainen.
‒ Toisaalta on hyvä tiedostaa jokaisen yksittäisen vaalin erilaisuus ja kannatusta voivat selittää hyvin monet asiat, kuten 
hallitus- tai oppositioasema, onnistunut politiikka valtakunnan tasolla, puolueen näkyvimpien hahmojen suosio ja tärkeimpänä yleinen yhteiskunnallinen tilanne, eli ensi talvena luultavasti korona.
‒ Tällä hetkellä puolueen kannattajat ovat tyytyväisiä vasemmistoliiton toimintaan ja kansalaiset ovat tyytyväisiä hallituksen toimintaan ja opposition politiikka epämääräistä ja linjatonta. Tämä antaa hyvät lähtökohdat vasemmistoliitolle ehdokashankintaan ja ensi kevään kuntavaaleihin, kiteyttää Mikko Koikkalainen haastattelun lopuksi.
Toimintavinkki:
|||
Kuntavaalit 2021 Pirkanmaa on Vasen Kaista -verkkolehden kirjoitussarja, joka esittelee 18.4.2021 pidettävien kuntavaalien ennakkoasetelmia Pirkanmaalla ja jokaisessa Pirkanmaan 22 kunnassa.
Sarjassa ilmestynyt:
Mikko Koikkalainen kuntavaaleista: voiton siemen itää onnistuneessa ehdokasasettelussa (27.5.2020, tämä kirjoitus)
Vasemmistoliiton väki Orivedellä ja Ylöjärvellä aikoo uusia vuoden 2017 makean vaalivoiton (21.5.2020)
Loikkaukset pudottivat perussuomalaiset vihreiden taakse valtuustopaikoissa Pirkanmaalla (13.5.2020)