Lukijalta, Näkökulma

PIRKKO NIEMI

28.5.2020 klo 16:33

Vähävaraiset eivät voi olla koronan maksajia

Epävarmoissa työsuhteissa elävillä, vähävaraisilla ja perustoimeentulotuen varaan joutuneilla ei ennen koronakriisiäkään ollut ylimääräistä jota nyhtää. He eivät voi olla talouden korjauksen rahoittajia, kirjoittaa Pirkko Niemi Sastalamasta. Kuvassa maskiin puettu Milja Aarnion veiston "Merenneito". (Kuva: Cai Melakoski)

Tämä kriisi toi esiin pienituloisemman ja köyhän ihmisen haavoittuvuuden. Valkoiset ”setämiehet”, jotka ovat vallankahvassa olleet iät ja ajat, eivät ymmärrä ja näe yhteiskuntamme kahtiajakautuneisuutta. Jotkut kehtasivat puhua varapuskureista, joita ihmisillä tulisi olla pahan päivän varalle. Miten esimerkiksi nollatuntisopimuksella töitä tekevä, alipalkattu tai työtön yhden aikuisen lapsitalous voi synnyttää näitä puskureita? Ei mitenkään. Eletään kädestä suuhun. Lasketaan joka euro tarkkaan ja niin edelleen.

Ja mitä meillä maksaakaan asuminen? Itse omakotitalossa asuvana kiroan aina sähkönsiirtomaksuja. Ja kiroan myös Jyrki Kataisen hallitusta, joka myi oikeudet ulkomaiselle monopolille. Oma siirtomaksuni nousi marraskuun hinnankorotuksessa lähes 100 prosenttia. Olin asiasta yhteydessä kuluttajaneuvontaan ja kirjallisesti Carunaan, mutta turhaan.

Kun lapsilla alkoi etäkoulu, minuun otettiin yhteyttä, miten saada ruokaa lapsille riittävästi, kun itse on lomautettuna ja kouluruoka on ollut tärkeä menovähennys perheessä. Onneksi Sastamalassa aloitettiin melko pian ruoanjakelu kouluilla.

Tämä aika on tuonut esiin taas kerran hämmästykseni, mikseivät ihmiset ole järjestäytyneitä. Vaikka työttömyyskassojen käsittelyajat ruuhkautuivat, niin Kelassa tilanne on todella karu. Vaikka ammattilehdessäni sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehdessä Talentiassa etuusjohtaja Anne Neimala kehuu Kelan toimintaa, niin perustoimeentulotuen käsittelyn siirto kunnilta Kelalle oli täysi floppi. Kuntien sosiaalitoimi joutuu koko ajan paikkaamaan Kelan toimia ja asiakkaat ovat pulassa. Toimeentulotukea saavia oli tämän vuoden tammikuussa 211 000 henkeä. Sosiaaliturvan uudistus vaatiikin poliittista yhteisymmärrystä ja näkemystä ihmisten erilaisista elämäntilanteista.

Kun seuraa Vesa Vihriälän johtaman selvitystyöryhmän raporttia ja esityksiä tulevaan, pelkona on taas, että köyhin kansanosa on maksumiehenä talouden kuntoon saattamisessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa oli vuonna 2017 pahimmillaan jopa 150 000 köyhässä perheessä asuvaa lasta. Monelle näistä perheistä toimeentulotuesta on tullut säännöllinen tukimuoto, vaikka se on tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi tukimuodoksi.

Mikä on näiden köyhimpien perheiden lasten tulevaisuus? Tutkimukset osoittavat, että koulutustaso määrittyy paljolti vanhempien koulutustasosta. Siksi onkin tärkeää pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta myös toisella asteella ja tukea kaikin keinoin lasten ja nuorten koulutusta ja pääsyä työelämään. Meillä on jo arviolta 4 000 koulupudokasta. Voi vain kuvitella, mitä seurauksia voi olla ja tulla lisää. Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät koko ajan ja osalla kuvioissa on myös päihde- ja huumekäyttö.

Nyt maan hallituksen pitää keskittyä tämän väestönosan selviämiseen ja linjata toimia niin, ettei käy kuten 90-luvun lamassa ja sen jälkimainingeissa.

 

Kirjoittaja on sosiaalityöntekijä ja psykoterapeutti Sastamalasta. Hän on lisäksi vasemmiston kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.