Uusi vasemmisto sai toisen vaalivoiton Balkanilla alle kahdessa viikossa. Pohjois-Makedonian Levica (Vasemmisto) sai eilisissä vaaleissa 4,2 prosenttia äänistä ja kaksi kansanedustajaa maan 120 parlamentaarikon joukkoon. Vuonna 2016 vuotta aikaisemmin perustettu Levica sai ensimmäisissä vaaleissaan vain 1,1 prosentin kannatuksen ja jäi ilman paikkaa.
Pitkään näytti siltä, että vasemmisto ei kykene saamaan jalansijaa kolme vuosikymmentä sitten hajonneen Jugoslavian raunioille syntyneissä valtioissa. Sloveniassa vasemmisto kuitenkin nousi kuuden paikan voimin maan parlamenttiin vuonna 2014, ja vuoden 2018 vaaleissa slovenialainen Levica sai jo yhdeksän maan 90 parlamenttipaikasta.
Kuluvan kuukauden alussa järjestettyihin Kroatian vaaleihin joukko vasemmistopuolueita osallistui Možemo! (Me voimme) vasemmistoliitossa. Možemo sai ensi yrityksellä seitsemän prosentin ääniosuuden, joka riitti seitsemään kansanedustajaan 151-paikkaisessa parlamentissa. Serbian vaaleissa vajaa kuukausi sitten ei vielä löytynyt punavihreätä vaihtoehtoa.
Köyhyys, konservatismi ja nationalismi Pohjois-Makedonian kiusana
Kahden miljoonan asukkaan Pohjois-Makedonia on Euroopan köyhimpiä maita. Maata johti pitkään ‒ viimeksi vuodet 2006‒2016 ‒ VMRO-DPMNE, konservatiivinen, oikeistopopulistinen ja nationalistinen puolue, joka kuuluu liitännäisjäsenenä kokoomuslaiseen Euroopan kansanpuolueeseen (EPP). Pohjois-Makedonian sosiaalinen ja sivistyksellinen elämä ei VMRO-DPMNE:n valtakaudella kehittynyt, vaan yhteiskunnallista elämää leimasivat talouskuri sekä korruptio- ja rahanpesuskandaalit.
Vuoden 2016 vaaleissa valtaan nousi sosiaalidemokraattisen SDSM:n johtama liittouma, johon kuuluivat myös kolme paikkaa saanut liberaalien LDP ja yhden paikan voittanut vihreä puolue DOM. SDSM ei ole juuri onnistunut köyhyyden poistamisessa ja tasa-arvon edistämisessä, eivätkä taloudelliset väärinkäytökset ole jääneet senkään poliitikoille vieraiksi.
SDSM:n suurimmaksi ansioksi ‒ tai petturuuden osoitukseksi ‒ muodostui maan nimen muutos. Kreikka, joka pitää Makedoniaa historiallisena pohjoisena maakuntanaan, esti Makedonian jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa, jos Makedonia pitää nimensä. SDSM:n johdolla Makedonian nimi muutettiin viime vuoden alussa Pohjois-Makedoniaksi, ja maa on käynnistämässä EU:n kanssa jäsenyysneuvotteluja rinnan naapurinsa Albanian kanssa.
Levica rakentaisi vihreän, tasa-arvoisen yhteiskunnan
Levican vaaliohjelmassa korostuivat ne asiat, joista Pohjois-Makedoniassa on puute, maksuton terveydenhoito ja koulutus, ilmastokatastrofin pysäyttäminen ja kaikkien ihmisten, myös sukupuolivähemmistöjen tasavertainen asema. Levica korostaa myös ammattiliittojen asemaa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.
Levica haluaa perua maan nimen muuttamisen ja maaliskuun lopulla voimaan astuneen jäsenyyden NATOssa. Jäsenyys EU:ssa voi Levican mielestä olla myönteinen asia.
Albanialaiset vähemmistöpuolueet vahvistivat asemiaan
Kumpikaan valtapuolueista ei saanut enemmistöä, 61 paikkaa parlamenttiin. Sosiaalidemokraattien Me voimme -liittoutuma sai 46 paikkaa (vähennystä kahdeksan paikkaa) ja oikeistokonservatiivinen Uudistus-vaaliliitto 44 paikkaa (-7). Paikkojen jakautuminen vaaliliittojen sisällä ei tätä kirjoittaessa ole tiedossa, joten muun muassa vihreiden menestyksestä ei vielä ole tietoa.
Äänestysaktiivisuus laski 16 prosenttia, vain 51 prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Koronapandemia vaikutti varmasti heikentävästi aktiivisuuteen, vaikka sitä pyrittiin edesauttamaan järjestämällä erityisryhmille äänestysmahdollisuus jo kahtena vaaleja edeltävänä päivänä.
Albanialainen vähemmistö näyttää saaneen jäsenensä muita paremmin liikkeelle. Integraation demokraattinen liitto (DUI) sai 15 paikkaa (lisäystä viisi paikkaa) ja Albanialaisten liitto ‒ vaihtoehto (AA-A) sai 12 paikkaa (lisäystä seitsemän). Albanialaisten demokraattinen puolue (DPA) menetti toisen paikoistaan. Ja kuten alussa jo mainittiin, sai Levica kaksi paikkaa, lisäystä molemmat.
Kumpikaan valtapuolueista ei voi muodostaa enemmistöhallitusta ilman albanialaispuolueita. Hallitusneuvotteluista tekee vaikeaksi suuremman albanialaispuolue DUIn ennen vaaleja esittämä vaatimus siitä, että hallitusneuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin on sovittu siitä, että albanialaisvähemmistön edustajasta tulee pääministeri. Molemmat valtapuolueet ovat ilmoittaneet, että vaatimukseen ei missään olosuhteissa suostuta.