Kajaanista kuului kummia viime kuntavaalien jälkeen. Paikallinen vasemmisto ei tyytynyt puolueen valtakunnalliseen 0,8 prosenttiyksikön vaalivoittoon, vaan nosti ääniosuuttaan 3,8 prosenttiyksikköä. Kannatusosuudeksi tuli täydet 20 prosenttia.
Kajaanin vasemmisto teki monella tavalla erinomaista työtä, mutta ehkä ratkaiseva rooli vaalivoitossa oli ehdokasasettelulla. Alle 30-vuotiaiden osuus maan kaikista kuntavaaliehdokkaista oli 8,9 prosenttia ja vasemmistoliiton ehdokkaista 8,5 prosenttia. Kajaanin vasemmisto esitteli ehdokaslistan, jossa alle 30-vuotiaita oli yli neljännes, 25,5 prosenttia.
Näytimme, että emme jurnuttele, vaan edistämme ihmisten asioita
Kajaanin vasemmiston ääniharava, vaalien aikaan 23-vuotias sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä Miikka Kortelainen vastaa nyt kysymykseen: miten ihmeessä temppu tehtiin.
‒ Pitkäjänteinen työ siinä on takana. Vuoden 2012 vaaleissa meitä oli vain muutamia nuoria, mutta innostamalla porukan mukaan tulos saatiin nousemaan noin komeaksi. Sama kehitys tulenee tämän hetkiseen ehdokashankintatilanteeseen peilaten jatkumaan, lupailee Kortelainen.
‒ Vasemmisto on Kainuussa ja Kajaanissa ollut perinteisesti valtapuolue. Käyrä oli kuitenkin laskeva, kunnes se saatiin oikaistua viime vaaleissa. Suurimmaksi syyksi tähän näen sen, että me olemme pystyneet tekemään vasemmistosta nuorten ihmisten silmissä uskottavan vaihtoehdon päätöksentekoon. Olemme päässeet irrottautumaan meihin herkästi yhdistettävästä ei, ei, ei -jurnutuksesta ja pystyneet samanaikaisesti esittämään vastuullisia, vahvasti vasemmiston arvoihin nojaavia vaihtoehtoja päätöksentekoon, sellaisia jotka sopivat meidän elämänpiiriimme, esittelee Kortelainen voiton avaimia.
‒ On myös tunnustettava, että onhan se vaatinut raakaa työtäkin. Ihmisten kohtaamista arjessa, rohkeaa asioiden puheeksi ottoa ja uskon valamista siihen, ettei päätöksenteko ole vaan joidenkin muiden juttu vaan se on meidän jokaisen juttu.
Kaupunginvaltuusto saa yhteistyöstä voimaa vaikka mihin
Miikka Kortelainen valittiin vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen Kajaanin 51-paikkaisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Keskustalla on suurin valtuustoryhmä (14 paikkaa) ja vasemmistoryhmä (10 paikkaa) on toiseksi suurin. Kuinka puheenjohtajan tehtävät sujuvat?
‒ Ryhmillä on toki aina omat näkemyksensä, mutta väitän, että me olemme kuitenkin pystyneet sopimaan valtaosasta asioita neuvottelemalla kaikkien ryhmien kesken. Valtuuston puheenjohtajana näen, että valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukset selittävät hyvin valtuuston menestyksellistä päätöksentekoa Kajaanissa.
‒ On ollut tavoitteenani vahvistaa ryhmien välistä yhteistyötä ja siinä näen onnistuneenikin tällä kaudella. Yhdessä keskustelemalla, tietoa jakamalla ja yhteistä tulevaisuuden kuvaa värittämällä näen meillä olevan voimaa vaikka mihin, kuvailee Kajaaniin suurten ongelmiin ratkaisukeskeinen puheenjohtaja Kortelainen työtapaansa.
Valta vasemmistossa valtuustolle
Miikka Kortelainen valittiin vuosi sitten vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Hän totesi tuolloin, että puoluevaltuuston on otettava sille kuuluva valta. Miten työ sujuu?
‒ Puoluevaltuusto on kokoontunut kasvokkain yhden ainoan kerran, viime joulukuussa. Tämän jälkeen kaikki työskentely on tapahtunut etänä. Hyppy on ollut työskentelykulttuurissa kova, sillä aiemmin työskentely on nojannut vahvasti kasvokkain tapahtuvaan kokoustamiseen, kuvailee Kortelainen.
‒ Pikkuhiljaa ollaan tottumassa etätyöskentelyyn, ja tulevassa kokouksessa saamme käyttöön uuden sähköisen järjestelmän. Se mahdollistaa monipuolisemman työskentelyn kuin aiemmin käytössä olleet järjestelmät. Yksi työryhmä työstää myös lauantaina puoluevaltuuston työskentelyn kehittämistä, varmasti myös etätyöskentelyn parantamista. Etätyöskentelyä en näe pelkästään uhkana, etäyhteydet mahdollistavat esimerkiksi varsin vaivattoman puoluevaltuuston työskentelyn myös kokousten välillä muun muassa seminaareissa ja iltakouluissa.
Säilytetäänkö hallintorakenne vai palvelut?
Puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina terävöittämään kuntavaalikampanjan valtakunnallisia kärkikysymyksiä. Niiden lisäksi on aina olemassa alueellisia ja paikallisia kärkikysymyksiä. Mitä ne ovat Kainuussa ja Kajaanissa?
‒ Kainuun väestöllinen kehitys on surullista katsottavaa viimeisen 40 vuoden ajalta. Liki 100 000 asukkaasta ollaan menossa kovaa vauhtia kohti 60 000 asukasta. Kainuussa keskeisiä kysymyksiä tulevat olemaan kutistuvan väestömäärän ja lisääntyvän palveluntarpeen yhteensovittaminen siten, että meille jää edelleen resursseja elinvoimaisuuden kehittämiseen, vetovoimaisuuden lisäämiseen erityisesti nuorten silmissä sekä laadukkaisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin.
Kainuun vasemmisto on esitti vuosi sitten maakunnan kaikkien poliittisten puolueiden, valtion paikallisviranomaisten ja yritysjohdon Korpilampi-tyyppistä kokousta solmimaan yhteistä Kainuun kehittämissopimusta. Miksi aloite tehtiin, ja onko asia edennyt?
‒ Keskeistä on se, käytetäänkö niukkenevat resurssit hallintorakenteiden ylläpitämiseen vai laadukkaisiin palveluihin. Itse en näe muuta vaihtoehtoa kuin viimeksi mainitun, mutta lukeudun tässä suhteessa vähemmistöön Kainuun kuntien hallitusten ja valtuuston puheenjohtajien joukossa, Kortelainen harmittelee.
Miikka Kortelaisella riittää energiaa myös maakunnalliseen toimintaan. Hän on Kainuun maakuntavaltuuston jäsen sekä toistaiseksi vielä Kainuun Vasemmiston varapuheenjohtaja. Piirin varapuheenjohtajuudesta hän kuitenkin luopuu, tultuaan valituksi Kajaanin Vasemmiston puheenjohtajaksi. Luottamustehtäviin kuuluu myös Kajaanin kirkkovaltuuston sekä -neuvoston ja JHL:n edustajiston jäsenyys. Puheenjohtajan tehtävää hän hoitaa Kainuun Mielenterveysseurassa ja sihteerin tehtävää Jormuan Tarmokkaissa Urheilijoissa.
Kortelaisen nykyinen työnantaja on Aseman Lapset ja työtehtävänä liikkuvan nuorisotyön kehittäminen erityisesti Itä-Suomen alueella.
Vain romakka vaalivoitto kelpaa
Vasemmistoliiton korkeimmalla päätöksentekijällä puoluekokousten välillä, puoluevaltuustolla on puheenjohtaja joka johtaa esimerkin ja valoisan elämänasenteen voimalla. Miikka Kortelaisen sanat puoluevaltuuston edellisessä kokouksessa ovat hyvin kuvaavia:
‒ Parhaiten varmistamme vastuullisen ja tulevaisuusorientoituneen päätöksenteon jatkossakin kuntakentällä ottamalla romakan vaalivoiton kevään 2021 kuntavaaleissa. Nyt on aika alkaa toden teolla kammeta vaalikoneita käyntiin ympäri Suomen, jokainen meistä on esimerkiksi aivan oivallinen kuntavaaliehdokas.