Artikkeli: Tampere

24.3.2021 klo 18:28

Valtuuston enemmistö kannatti ankeaa betonirakentamista

Tampereen kaupunginvaltuusto pysyi yhdyskuntalautakunnan enemmistön kannalla Kanjoninkadun kaava-asiassa. Kanjoninkadulle rakennetaan nyt betonilaatikoita. Hervannan siluetti Kissanmaalta. (Kuva: Cai Melakoski)

Hervannan harmaa betonirakentaminen jatkuu edelleen. Näin päätti Tampereen kaupunginvaltuusto maanantaina hyväksyessään Hervannan Kanjoninkadun asemakaavan.

Vasemmistoliiton varavaltuutettu Jouni Sirén vastusti harmaata rakennustyyliä edustavaa kaavaa jo yhdyskuntalautakunnassa ja oli tehnyt siitä palautusesityksen. Sirén kehotti puheenvuorossaan valtuutettuja miettimään kenen tahto ohjaa kaupunkisuunnittelua, kiinteistösijoittajien ja rakennusyhtiöiden vai kaupunkilaisten.

Nyt käsiteltävä asemakaava on esimerkki siitä, että kaupunkisuunnittelua ohjaa joku muu kuin kaupunki, tiivisti Jouni Sirén puheessaan valtuustossa maanantai-iltana.

Asemakaavaehdotuksessa Kanjoninkatu 4:ään rakennetaan neljä 8–12-kerroksista taloa. Kanjoninkatu sijaitsee keskeisellä paikalla Pohjois-Hervannassa Hervannan valtaväylän ja ratikkareitin varrella. Myös asemakaavaselostuksessa todetaan, että ”sijainti Hervannan pohjoisen sisääntulon, raitiotien ja kanjonin vieressä korostaa korttelin kaupunkikuvallista asemaa”. Tälle keskeiselle paikalle syntyy nyt kuitenkin betonilaatikoita.

 Sinne on nyt tulossa kolkkoa harmaata betonielementtilaatikkoarkkitehtuuria 1970-luvun tyyliin. Maakuntamuseo toteaa suunnitelluista taloista näin: yksinkertainen, suorakaiteeseen perustuva muotokieli jatkaa Hervannan syntyajalle leimallista asuinarkkitehtuuria. Se on arkkitehtuuria, jota muualta lähinnä puretaan pois. Esimerkiksi Puuvillatehtaankadulta on juuri purettu pois korttelillinen tätä samaa tyylisuuntaa, kuvaa Sirén asemakaavaehdotusta.

Sirén muistutti puheenvuorossaan, että asemakaavaehdotus esitetty ratkaisu on ristiriidassa vuonna 2014 hyväksytyn Tampereen arkkitehtuuriohjelman kanssa. Ohjelmassa kärkihankkeeksi määritetään lähiöissä asuvien arkiympäristön laadullisten ominaisuuksien kehittäminen.

Arkkitehtuuri on tietysti myös makuasia. Joku voi pitää 70-luvun harmaita betonielementtitaloja charmikkaina. Niillä on tietysti oma arvonsa niin kuin kaikilla tyylisuunnilla. Tätä arkkitehtuuria on kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa Hervannan ja meidän muiden lähiöiden rakennuskannasta. Tarvitaanko juuri sitä lisää? Eikö olisi aika vähän monipuolistaa lähiöarkkitehtuuria, kysyi Sirén.

Kaupunginvaltuuston äänestyksessä Sirénin palautusehdotusta hävisi äänin 49–8. Kymmenen äänesti tyhjää. Vasemmistoliiton kuuden valtuutetun lisäksi palautuksen puolesta äänesti  Tampereen puolesta ryhmän Lasse Oksanen (TaPu) sekä sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä eronnut Ulla Kampman.

Yhdyslautakunnan enemmistön kanta muuttui viikossa

Sirénin mukaan yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä asemakaavaehdotuksen taloja pidettiin yleisesti epäesteettisinä. Hän esittikin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa viime vuoden marraskuussa, että kaavaan lisätään vaatimus elementtijulkisivujen korvaamisesta rapatuilla tai tiilisillä julkisivuilla.

Sirénin ehdotus olisi todennäköisesti voittanut äänestyksessä, mutta teknisten ongelmien takia yksi lautakunnan jäsen ei päässyt äänestämään. Julkisen kohun jälkeen asia tuotiin uudelleen lautakunnan käsittelyyn. Myöhemmin asia tuli uudestaan lautakuntaan, mutta silloin Sirén jäi esityksensä kanssa yksin.

Äänestysten välissä rakennusliikkeen kanssa käytiin keskusteluja, joiden Sirén uskoo vaikuttaneen lautakunnan jäsenten kantaan.

– Välillä oli nimittäin käynyt niin, että rakennuttaja oli ilmoittanut, että se ei suostu muutoksiin. Jos ei saa rakentaa ankeaa betonia, se ei kuulemma rakenna ollenkaan. Ja sitten annettiin rakennuttajalle periksi!

Jouni Sirén ihmettelee periksi antamista. Hän ei usko etteikö Tampereen kaltaisessa kasvukeskuksessa kaupungin omistamalle tontille olisi ollut mahdollista saada toista rakennuttajaa. Hän muistuttaa, että samanlaisia laatuvaatimuksia on ollut käytössä muuallakin Tampereella, kuten Hervannan pohjoisakselin alueella ja Tesomalla.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:

Kommentteja: 1

  1. Hyvä Jouni S. ! että puolustat moni-ilmeisempää rakentamista! Olen jo pitkään ihmetellyt, eivätkö arkkitehdit nosta ääntä yksitotisen laatikkorakentamisen tylsyydestä, kun on mahdollista rakentaa nykytekniikallakin ilmeikkäimpiä taloja. Toinen ihmetys on ollut se, että Tampeeella on tiiviillä jävien ranta-alueiden rakentamisella peitetty upeita järvinäköaloja. Tampere sijaitsee upeasti kahden järven välissä ja järvinäkymät ovat ainutkertaisia ja kuuluisivat kaikkien nauttittaviksi ainakin keskustan lähialueilla. Reidar Särestöniemi on sanonut, että ihmisen pitää nähdä horisontti, muuten ahdistuu. Tiedetään, että tässäkin raha ratkaisee, mutta pitemmän päälle etua saisi ehkä enemmänkin tyylikkäästä rakentamisesta. Onhan jo nyt esimerkkejä ”vanhantyylisistä” uusista kerrostaloista. Voihan vihreät ja demarit. Mielestäni nyt pitää puolustaa myös linjakasta kaupunkirakentamisen kulttuuria.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *