Näkökulma, Pääkirjoitus

Sinikka Torkkola

24.12.2021 klo 07:04

Joulun sanoilla on väliä

Keskitalven juhla -merkityksessä joulu-sanaa voisi käyttää monikulttuuristuvassakin Suomessa. (Kuva: Cai Melakoski.)

Joulun ajan tervehdykset ovat muuttumassa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta -tervehdysten rinnalla ja sijaan käyttöön on tulossa hyvää joulun aikaa tai vuodenvaihdetta -tervehdykset. Suomenkielisten joulutervehdysten uudelleensanoitus seuraa englanninkielisen tervehdyksen muutosta, jossa Kristuksen messuun viittaava joulu-sana ’christmas’ on korvattu kristinuskoon viittaamattomalla kausi-sanalla.

Suomen joulu-sanan yhteys kristilliseen juhlaan on tuoreempi kuin sana itse. Joulu-sana on alkuperältään germaaninen. Suomeen sana on lainattu joko ruotsista tai jostakin muusta skandinaavisesta kielestä. Alkuperäiseltä merkitykseltään joulu on merkinnyt keskitalven pakanallista juhlaa. Veijo Meren Sanojen synty -teoksen mukaan joululla on ollut kaksi eri merkitystä: Yhtäältä joulu on tarkoittanut lumimyrskyjen aikaa. Toisaalta sanan on sanottu tarkoittavan ilojuhlaa ja juontuvan latinan pilaa tai leikinlaskua tarkoittavasta joculus-sanasta.

Voisimmeko siis palauttaa joulu-sanan alkuperäisen, keskitalven ilojuhlan ja lumimyrskyjen ajan merkityksen ja toivottaa kulttuurisesti korrektisti iloista joulua?

Monikulttuuristuvassa Suomessa joulukuisten tervehdysten kulttuurista ja poliittista korrektiutta ei voi sivuuttaa toteamalla sanojen olevan vain sanoja. Sanojen poliittisuutta ei voi myöskään ohittaa viittaamalla merkitysten moninaisuuteen ja todeta kunkin tulkitsevan tavallaan, sillä sanat rakentavat maailmaa eivätkä vain kerro siitä.

Hermeneuttisessa filosofiassa kielestä puhutaan olemisen kotina. Todellisuus rakentuu meille kielessä, jossa asumme. Todellisuutta voi olla kielen ja todennäköisesti onkin kielen ulkopuolella, mutta ilman kieltä on mahdotonta ymmärtää todellisuutta ja kommunikoida siitä. Kielellä, sen yksittäisillä ilmaisuilla paitsi rakennamme maailmaa ympärillämme myös kutsumme muita osallistumaan siihen. Siksi ei ole samantekevää, millaisin sanoin kutsumme toisiamme viettämään joulukuun juhlia ja lomia. Sanoilla on valtaa joulunakin.

Kirjoittaja on Vasen Kaista -verkkolehden päätoimittaja Sinikka Torkkola.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.