Artikkeli: Merkintöjä

22.6.2022 klo 06:37

Aika oppia kasvattamaan luottamusta ja retiisejä

Valtuutettu Noora Tapio opettelee tänä kesänä palstaviljelyä. Lisää oppimista on luvassa lähivuosina, sillä tuloaan tekevä yhteiskunnallinen muutos vaatii meiltä myös sellaisia taitoja, joiden ottaminen haltuun on vaikeampaa kuin kotitarveviljelyyn perehtyminen. (Kuva Oskari Jokinen)
Noora Tapio

Saimme muutaman vuosikymmenen mieletöntä yltäkylläisyyttä. Aika on lyhyt, mutta silti riittävän pitkä, jotta suuri osa ihmisistä on voinut unohtaa taidot, jotka aiemmin kulkivat sukupolvelta toiselle. Osaatko parsia villasukan tai kasvattaa perunaa?

Ekologiset kriisit velvoittavat yhteiskunnan muuttumaan. Ylikulutuksesta on palattava elämään tavalla, jonka maapallo jaksaa kantaa. Jo nyt ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen näkyvät muun muassa yhä useammin epäonnistuvina satoina sekä monenlaisena epävakautena ympäri maailmaa.

Siksi tänä kesänä minusta tuli palstaviljelijä. Toisen polven kaupunkilaisena olen aivan untuvikko – ikkunalaudalle istuttamani yrtitkin tapaan tappaa. Suhteeni kastematoihin on ollut kohtalaisen iljetyksen sävyttämää, enkä vielä muutama viikko sitten tiennyt, mitä kuokalla tehdään. Maan kasvukunnon ylläpitämisestä toki olin lukenut aiemminkin, koska se on kestävän maatalouspolitiikan ydinkysymyksiä, mutta jo nyt sekin oppi tuntuu konkreettiselta ja ymmärrettävämmältä.

Ensisijainen syyni viljelypalstan hankkimiseen ei ollutkaan oman maan sato. Odotukseni siitä ovat suhteellisen matalat. Sen sijaan otan tämän kesän opin kannalta. Ensi kesänä osaan jo paremmin. Jo nyt suhteeni kastematoihin on muuttunut: heitä tervehdin ystävinä! Kuokkaakin olen päässyt heiluttamaan.

Mutta tuloaan tekevä yhteiskunnallinen muutos vaatii meiltä myös sellaisia taitoja, joiden ottaminen haltuun on vaikeampaa kuin vetoketjun vaihtaminen tai sienten säilöminen.

Ekologisten kriisien taustalla on yhteiskunta, joka sysää ihmiset erilleen toisistaan ja kannustaa oman edun tavoitteluun, viis kanssaihmisten tai luonnon tarpeista. Siksi näiden kriisien ratkaisemiseksi keskeistä on rakentaa yhteiskunta, jonka peruskivi on solidaarisuus. Meidän täytyy oppia jakamaan niin tietomme, taitomme kuin aineelliset resurssimmekin toisten kanssa ja ennen kaikkea meidän täytyy oppia kuvittelemaan maailma, jossa se on mahdollista.

Meidän siis pitää osata kasvattaa niin retiisejä, luottamusta kuin luovuuttakin.

Kirjoittaja on vasemmiston Tampereen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

III

Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.