Suomalaisten on vaikea saada tarkkoja tietoja Euroopan maiden vaaleista omalla äidinkielellään. Valtamedian mielenkiinto loppuu ovensuukyselyiden tuloksiin, ellei vaaleissa ole tapahtunut sensaatiota. Vasemmistopuolueiden menestyksistä kerrotaan harvoin tai vähätellen.
Mikko Nieminen on ottanut tehtäväkseen paikata valtamedian uutisoinnin puutteet. Niemisen Facebook-sivulta löytyvät usein nopeasti paljon tarkemmat ja kattavammat tulokset – varsinkin vasemmiston osalta – kuin johtavista uutisvälineistä.
Valkeakoskella syntynyt, nykyään porvoolainen toimittaja, omaishoitaja ja kansalaisaktivisti on omaksunut tietoa monelta muultakin alalta kuin vaaleista. Yleisurheilun seuraaminen ja siihen liittyvän tiedon tallentaminen johti hänen valintaansa Suomen Yleisurheiluarkiston puheenjohtajaksi jo yhdistyksen perustavassa kokouksessa vuonna 2004.
Politiikan aktiiviksi Mikko Nieminen ryhtyi Juha Sipilän hallituksen aikana. Vasemmistoliiton ehdokkaaksi hänet asetettiin Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 ja Porvoossa viime kesän kuntavaaleissa. Sinnikäs työ johti tulokseen aluevaaleissa, joissa Nieminen valittiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutetuksi ja valtuuston järjestäytyessä kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnan jäseneksi.
Vasemmistoliitto sai Mikko Niemisen jäsenanomuksen sen vuoksi, että puolue toimii johdonmukaisimmin kahden hänelle tärkeimmän asian puolesta, ilmastokriisin torjumiseksi ja tasa-arvon vahvistamiseksi.
Niemisen suhtautumista olemiseensa ja ympäristöön kuvaa osuvasti hänen Facebook-merkintänsä kesäkuussa kolmipäiväisen puoluekokouksen jälkeen: “Mukava reissu päättyi hetki sitten, kun kävelin reppu selässä 14 kilometriä Porvoon linja-autoasemalta sorateitä, metsäpolkuja ja vanhaa junanradanpohjaa kotiini.”
Maailmassa ei ole montaa toimivaa demokratiaa
Kuinka paljon aikaa pitää käyttää tullakseen kansainvälisten vaalitulosten huippuasiantuntijaksi? Mikko Niemisen mielestä aikaa ei tarvitse käyttää kovinkaan paljoa:
– Maailmassahan ei ole kuin parikymmentä demokratiaa. Niissäkin taloudellinen valta ylikorostuu kampanjoinnissa ja vaalijärjestelmiin sisältyy demokratian kannalta kyseenalaisia piirteitä. Joten ei oikeasti vaadi kovin paljon aikaa seurata niistä valtaosaa. Vaalituloksia enemmän aikaa minulta menee urheilutulosten seuraamiseen, Nieminen arvioi.
– Minulle tulee joitakin julkaisuja, kuten The Nation ja The Guardian. Mutta pääosin seuraan netin kautta. Youtubesta löytää paljon hyödyllistä hyvin ajantasaisesti täydentämään valtamedian nettisivuja, puolueiden omia sivustoja ja vaaliviranomaisten sivustoja, Nieminen kuvaa lähteitään.
Valtamedia ei luota asiallisen journalismin voimaan
Mikko Nieminen julkaisee vaalituloksia ja analyysejään yhteiskunnallisista kysymyksistä lähes päivittäin omalla Facebook-sivullaan ja Facebookin keskusteluryhmissä kuten Joukkovoima keskustelee. Niemisen postausten seuranta onkin helppo tapa välttää jatkuva netin selaus pysyäkseen perillä tärkeimmistä yhteiskunnallisista uutisista. Mutta julkaiseeko Nieminen sattuvia analyysejään muualla?
– Enpä juuri. Twitter olisi liian häirinnälle altis alusta ja valtaosa mainosrahoitteisesta mediasta ei juurikaan julkaise enää varsinkaan sellaista tietoon perustuvaa aineistoa, joka tulisi talon ulkopuolisista lähteistä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomeen pitää lähitulevaisuudessa perustaa edistykselliseen punavihreään maailmankatsomukseen nojautuva mediatalo, joka kattaa paperimedian ja sähköisen median, Nieminen toivoo.
Nieminen arvioi, että suomalainen media ei anna kansalaiselle riittävästi tietoja maailman menon analysoimiseksi:
– Toimittajien määrä on laskemistaan laskenut. Omistus on keskittymistään keskittynyt. Hiostus toimituksissa heikentää työn laatua – ehkä sen on tarkoituskin tehdä niin. Kansalaisten mahdollisuus tiedonsaantiin on heikentymistään heikentynyt ja Ylen verkkosivustojen sisällöntuotantoa rajoittava uusi lainsäädäntö nakertaa sitä viimeistäkin linnaketta. Toimittajille opetetaan kauppaopistolaisten ensimmäinen käsky: ”Hyvä maku ei myy.”
Niemisen vinkit itseoppineeksi tietäjiksi halajaville
Mikko Nieminen on käynyt lukion ja opiskellut Helsingin yliopistolla. Tutkintojen puuttuminen ei ole estänyt hänen perehtymistään politiikan, yleisurheilun ja monen muun kysymyksen asiantuntijaksi. Miten tietäjäksi kasvetaan?
– Perehtyessään yksityiskohtaisesti johonkin arjen osa-alueeseen – vaikka banaalisti pelkkiin urheilutuloksiin – oppii tiedonhakua, tietokantojen laatimista, tiedon soveltamista ja melkoisen osan tieteellisistä metodeista. Näiden kykyjen kehittyessä ja kun vain innostusta riittää, oppii myös piankin sen, kuinka vähällä tiedolla ja vähillä valmiuksilla suuriakin asioita useat viranhaltijat valmistelevat ja luottamushenkilöt päättävät, Nieminen avaa.
– Suosittelen lämpimästi jonkin itseä kiinnostavan erityisalan pitkäaikaista harrastamista, kunhan siinä samalla muistaa opiskella myös kohtuullisen annoksen moraalifilosofiaa ja päättäväisesti pyrkii kaikessa toiminnassaan kohti kaikesta systeemisestä herruudesta vapaan kommunikaatiotilanteen ideaalia, kehottaa Nieminen.
Ranska on usein näyttänyt tietä
Haastattelun lopuksi palaamme Ranskan vaaleihin. Oliko vaaleilla merkitystä?
– Ranskalla on ollut tapana ennakoida modernin aikakauden yleiseurooppalaista yhteiskunnallista kehitystä. Valistusfilosofit, Suuri Vallankumous, Pariisin kommuuni, useat taidesuuntaukset, opiskelijaliikkeet, lakkoliikkeet, viimeksi Keltaliivit. Pidän aika varmana, että uusi ekologissosiaalinen kansanrintamapolitiikka tulee laajenemaan voimatekijäksi kaikkialle Eurooppaan, ehkä jo piankin.
|||
Ranskan kansalliskokouksen vaalien lopullinen tulos
Ranskan vaalituloksista esitetään erilaisia laskelmia. Mutta oikea tulos selviää aina lopulta kun poliittiset ryhmät järjestäytyvät kansalliskokouksessa. Seuraavan taulukon lähde on Ranskan kansalliskokouksen verkkosivut
Täsmennyksiä taulukkoon:
* Ryhmän koko virallinen nimi: La France insoumise – Nouvelle Union Populaire écologique et sociale
** Ryhmän koko virallinen nimi: Socialistes et apparentés (membre de l’intergroupe NUPES)
*** Écologiste on monen puolueen ja ryhmän vaaliliitto. Sen suurin jäsen EELV sai vuonna 2017 yhden parlamenttipaikan, jonka haltija liittyi liberaalien ryhmään.
**** Marine Le Penin puolue sai vuoden 2017 vaaleissa kahdeksan paikkaa. Se ei riittänyt parlamenttiryhmän perustamiseen. Parlamenttiryhmän minimikoko on 15 jäsentä.