Terveisiä yhdyskuntalautakunnasta. Varajäsenenä lautakuntasyksyni alkoi vasta vajaa kuukausi sitten, kun osallistuin lokakuun lopun ja marraskuun alun yhdyskuntalautakunnan kokouksiin. Kokouksissa käsiteltiin iso joukko asioita, mutta tässä muutama nosto huomionarvoisista asioista.
Kävelijät ja pyöräilijät pois autoliikenteen tieltä Risman nurkalla
Kalevan Prisman nurkalle suunnitellaan Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien ylittävää siltaa kävelylle ja pyöräliikenteelle. Toista siltaa suunnitellaan Prisman eteläpuolelle Rieväkadun paikkeille. Hanke on kehystetty kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi, vaikka syy vaikuttaa olevan pikemminkin se, että kävelijät ja pyöräilijät halutaan pois autoliikennettä hidastamasta. Perusteluna on, että risteys ei yhdessä tasossa toimi 2030–2040-luvuilla, kun yksityisautoilu liikenne-ennusteiden mukaan kasvaa.
Vaikka silloista käytiin lautakunnassa kovasti keskustelua ja esitettiin kritiikkiä, hanke jatkaa raiteillaan kuin juna. Siltojen tämänhetkinen hintalappu on 15 miljoonaa euroa. Sillä rakentaisi kilometrin jos toisenkin laadukasta pyörätietä.
Purkavaa täydennysrakentamista Kyttälään
Marraskuun alun kokouksessa päätettiin kahden Kyttälän täydennysrakentamisasemakaavan, asemakaavat numerot 8819 ja 8820, nähtäville asettamisesta. Kyttälänkadun varressa olevien Aleksanterinkatu 21:n ja Tuomiokirkonkatu 22–24:n tonteilta suunnitellaan purettavaksi toimisto- ja asuinkerrostalot sekä liikesiipi.
Positiivista suunnitelmassa on pihojen suunnittelu yhteiskäyttöön. Keskustan tiiviissä kortteleissa tilaa oleilulle jää niukasti, joten yhteisellä pihalla saadaan asukkaille enemmän ulkotilaa. Uusien rakennusten julkisivuille on asetettu kaavassa verrattain tiukkoja ehtoja muun muassa julkisivumateriaalien ja parvekkeiden osalta. Ylimmät kerrokset on vedetty sisäänpäin, etteivät rakennukset olisi kadulta katsottuna turhan järeitä. Taloihin on suunniteltu kasvikatot, ja ne on laskettu mukaan viherkertoimeen, joten ne saattavat oikeasti jopa toteutua!
Vaikka purkava täydennysrakentaminen ei mikään ekoteko olekaan, kaava on tässä vaiheessa lupaava. Se mahdollistaa lisää asumista keskustaan, jossa palvelut ja työpaikat ovat lähellä, mikä vähentää liikkumisen tarvetta. Kun täydennetään jo rakennettuja alueita, kaupungilla on vähemmän painetta kaavoittaa metsiä asuinalueiksi.
Kasvikatot luontokatoa vähentämään
Kaupunki on laatimassa linjausta kasvikatoista (entiset viherkatot) niiden rakentamisen edistämiseksi sopivissa kohteissa. Kaikkialle sellaisia ei kannata rakentaa, koska se vaatisi järeämpiä rakenteita. Silloin esimerkiksi aurinkopaneelit katolla tai viheralueiden säilyttäminen maan tasossa ovat parempia ratkaisuja. Kasvikatot voivat vähentää luontokatoa, sitoa hulevesiä, alentaa lähiympäristön lämpötilaa ja parantaa asukkaiden viihtyisyyttä.
Viherkattoja on käytetty monissa Tampereenkin suunnittelukilpailuissa, mutta toteutuksessa ne ovat usein karsiutuneet pois. Kasvikattolinjaus voi auttaa arvioimaan markkinoitujen kasvikattojen vaikutuksia ja hyötyjä: onko kyse vain viherpesusta vai onko kasvikatosta tietyssä kohteessa oikeasti hyötyä. Kasvikatot ovat huonompi vaihtoehto kuin maassa oleva kasvillisuus. Kantakaupungissa vaihtoehto on kuitenkin joskus joko kasvikatto tai ei kasveja.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa sekä vasemmistoliiton varajäsen rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavaavassa yhdyskuntalautakunnassa Tampereella.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.