Tuore Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela katsoo tulevaan luottavaisin mielin. Vaikka siirtyminen hyvinvointialueille on alkuvaiheessa, luottaa Hanhela vakaasti aluevaltuustoryhmän osaamiseen. Hanhela aloitti vuoden alussa ryhmän uutena puheenjohtajana, kun edellinen puheenjohtaja Anna Kontula väistyi tehtävästä.
– Meillä on todella aktiivinen ja asiantunteva ryhmä. Vaikka itselläni ei ole kokemusta sosiaali- ja terveysalalta, luotan ryhmän tukeen ja tietoon, Hanhela kuvailee.
Hän iloitsee siitä, miten laajaa osaamista ryhmästä löytyy. Valtuutetuilta, varavaltuutetuilta ja muilta luottamushenkilöiltä löytyy erilaista osaamistaustaa, ja Hanhelan mukaan yhteistyö toimii varsin hyvin.
Hanhela on toiminut Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtajana puolitoista vuotta ja tällä hetkellä hän on myös Tampereen kaupunginhallituksen jäsen. Aluevaltuustossa hänellä on lisäksi strategia- ja tulevaisuusvaliokunnan varajäsenyys. Tampereen kaupunginvaltuustossa Hanhelalla on nyt toinen kausi menossa. Politiikan ulkopuolella hän viimeistelee nyt kasvatustieteen opintojaan. Jäljellä on enää loppusuoralla oleva pro gradu -tutkielma, joka käsittelee työelämäprofessuureja.
Aluevaltuustotyössä Hanhelalle tärkeitä teemoja ovat olleet yhdenvertaisuus, mielenterveyspalvelut ja henkilöstön hyvinvointi. Hän korostaa, että kokonaisuuden tarkastelussa yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää.
– Perusterveydenhuollon jakautuminen julkiseen ja yksityiseen on iso ongelma. Se kohdentaa muun muassa lääkäriresurssit tehottomasti. Julkista terveydenhuoltoa on ajettu alas, ja perusterveydenhuollon toimimattomuus taas kuormittaa erikoissairaanhoitoa.
Hanhela näkee, että palveluiden ”tehostamisessa” on usein kyse vain säästöistä, jotka siirtävät palveluntarpeita. Hän puhuu osaoptimoinnin ongelmasta, joka tarkoittaa sitä, että säästöjä pyritään tekemään ylimääräisinä nähdyistä palveluista, mikä puolestaan siirtää tarpeen muualle. Esimerkkinä Hanhela tarjoaa ikäihmisten asumispalveluiden riittämättömät resurssit, mikä on siirtänyt painetta terveyskeskuksiin ja erikoissairaanhoitoon.
– Näen kuitenkin mahdollisuuksia siirtymisessä hyvinvointialueisiin. Uudistuksen lähtökohta on hyvä. Kaikille täytyy olla yhdenvertaiset palvelut. Tästä lähtökohdasta voidaan varmistaa, että oikeus palveluihin toteutuu myös syrjäseuduilla.
Hanhela pelkää, että mikäli hoitoalaa ajetaan Suomessa alas, se johtaa kasvavaan eriarvoistumiseen ja erityisesti naisten aseman heikkenemiseen. Hoitoala on vahvasti naisvaltainen ala ja naiset tuottavat työn ulkopuolellakin suurimman osan hoivasta. Väestön terveyserot ovat myös sukupuolittuneita ja monet terveysongelmat kasautuvat työväenluokkaisille miehille.
– Tarvitsemme kauaskatseista politiikkaa ja ymmärrystä siitä, miten päätökset vaikuttavat pitkällä aikavälillä, Hanhela pohtii.
Hanhelan oma tie politiikkaan sai alkunsa, kun hän asui Kreikassa talouskriisin aikana. Hän kertoo nähneensä silloin hyvin selvästi, mitä julkisten palveluiden voimakas alasajo käytännössä tarkoittaa.
– Nuorisotyöttömyys oli Kreikassa yli 50 prosenttia, mikä oli järkyttävää. En myöskään koskaan unohda, kuinka eräs sairaanhoitajatuttavani kertoi ahdistuneena, että sairaalasta olivat puhtaat lääkeruiskut loppuneet kesken. Piti tehdä valinta, jätetäänkö potilaat hoitamatta vai pistetäänkö käytetyillä neuloilla. Se oli iso herätys. Ymmärsin, että tämän en koskaan halua nähdä tapahtuvan Suomessa.