Pirkanmaan hyvinvointialueen omavalvontaohjelma nousi keskusteluun aluevaltuustossa. Huolta vasemmiston ryhmän keskuudessa aiheutti valvontahenkilöstön määrä. Ryhmä esitti ponnen henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi. Ponsi ei tullut hyväksytyksi, vaan hävisi äänestyksessä äänin 16–63.
Valvontahenkilöstön tehtäviin luokitellaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen ja laitteiden turvallisuuden sekä henkilöstön riittävyyden valvonta ja riskien tunnistaminen. Valvontaan tulee tieto epäkohdista ja rikkeistä.
– Minua huolettaa omavalvontaohjelmasta ilmenevä seikka, että tässä arvioidaan, että lakisääteisen omavalvonnan järjestäminen edellyttää 30 henkilötyövuotta. Silti ensimmäiselle vuodelle, jossa on suurimmat riskit, että jotain menee pieleen, olemme palkanneet vain 15 henkilöä. Kun pitäisi tuplata, puolitetaan, valtuutettu Anna Kontula huomauttaa.
Kontula jatkaa, että muilla hyvinvointialueilla ainoastaan yhdellä valvontaresurssit ovat väestöön suhteutettuna pienemmät kuin Pirkanmaalla. Keskiarvo on hänen mukaansa yksi valvoja 2700 asukasta kohden, kun Pirkanmaalla vastaava suhde on 1/3500.
Valtuutettu Milka Hanhela esitti ponnen, että Pirkanmaan hyvinvointialue pyrkisi korjaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan henkilöstövajauksen ja rekrytoimaan riittävän määrän valvonta-asiantuntijoita, jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnan resurssit saadaan vastaamaan valvontasuunnitelman linjauksia vuosille 2023–2024.
– Liitteessä kerrotaan, että valvontahenkilöstön rekrytointi on ollut hidasta ja riskinä on valvontahenkilöstön riittävyys sekä osaaminen. On enemmän kuin hieman epätavallista, että olemme hyväksymässä paperia, jossa tällä tavalla todetaan. Valvonnan tulee olla riittävästi resursoitua. Kyse on palveluiden laadun ja turvallisuuden varmistamisesta. Uskomme, että riskien ehkäisy on halvempaa kuin ongelmien korjailu jälkikäteen, Hanhela perustelee.
Ponnen vastustajat kommentoivat, että valvontahenkilöstön määrän lisääminen ei toisi lisää resurssia hoitohenkilöstöön, vaan sitä vastoin veisi resurssia hoidosta ja saattaisi jopa heikentää tilannetta yksiköissä. Useampi valtuutettu oli sitä mieltä, että asiaa tulisi katsella myöhemmin, kun hyvinvointialue on ollut kauemmin toiminnassa.
– Virkamiesvastuulla tehdyssä omavalvontasuunnitelmassa on arvioitu, että suunnitelman toteuttaminen vaatii 30 henkilöä ja nyt olemme tekemässä päätöstä palkata 15 henkilöä. Huomaako kukaan ristiriitaa? Täällä on sanottu, että odotellaan ja katsellaan, miten menee. Millä me katselemme, jos ei ole niitä silmiä, joilla pitäisi nähdä? Kontula tivaa valtuutetuilta.
Kontulan mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueen olisi syytä tehdä paremmin valvonnan suhteen kuin on ennen tehty. Puutteellinen valvonta hänen mukaansa voisi johtaa vakaviin laiminlyönteihin, jotka tulisivat kalliiksi niin maineelle kuin taloudelle.
– On käsittämätöntä, että jos olemme sitä mieltä, ettei tämä valvonta riitä, niin sitten vain levittelemme käsiä ja sanomme, että meillä ei muka ole varaa tehdä paremmin. Tämä on juuri se asia, jota meillä ei ole varaa laiminlyödä.