Helsingin Sanomat (HS 21.2.) uutisoi maailman suurimman nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Britanniassa tehdyn kokeilun tuloksia olivat uutisen mukaan tuottavuuden paraneminen ja stressin väheneminen. Tämä uutisoitiin laajasti muissakin Suomen tiedotusvälineissä.
Britanniassa 61 yrityksessä tehty neljän päivän työviikkokokeilu oli menestys sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Vain 15 prosenttia työnantajista koki kielteisiä tuotantovaikutuksia. Yli 90 prosenttia yrityksistä aikoo jatkaa kokeilua toistaiseksi.
Parantunut työhyvinvointi, stressin ja väsymyksen väheneminen ja tuottavuuden kasvu olivat kokeilun myönteisiä vaikutuksia. Lisäksi työntekijöiden vaihtuvuus väheni. Kokeiluja on tehty myös muuan muassa Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Japanissa, Espanjassa ja Portugalissa hallitukset tukevat kokeiluja. Britanniassa lyhyemmästä työajasta halutaan tehdä kilpailuvaltti, jolla houkutellaan osaajia.
Samaan aikaan Suomessa vientiteollisuus puhuu työvoima- ja osaajapulasta sekä kansainvälisen työvoiman tarpeesta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) lobbaa pidempää työpäivää ja heikompia työehtoja.
Työnantajan määräysvalta työaikaan on meillä merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Kun muualla halutaan tehdä houkuttelevasta työpaikasta kilpailuvaltti, Suomessa työntekijöitä pidetään jonkinlaisina hyödykkeinä, jotka ovat vain kuluerä. Sitten ihmetellään, ettei tänne saada osaajia.
Olisiko Suomen elinkeinoelämän jo aika herätä: maailma muuttuu. Se muuttuu suuntaan, jossa työntekijöiden hyvinvoinnista on pidettävä aidosti huolta käytännössä, ei vain juhlapuheissa. Tuottavuuden noustessa kokonaistyömäärä tulee laskemaan. Mutta Suomen elinkeinoelämä ja sen ideologit näyttävät ammentavan kaukaa menneisyydestä. Helmikuussa uutisointiin (HS 21.2.), että EK tyrmää ajatuksen nelipäiväisestä työviikosta Suomessa. Uutisessa käy ilmi, että EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä haluaisi pidentää työaikaa Suomessa.
EK:n mielestä työelämässä tarvitaan joustoja, mutta ei ainakaan työntekijöiden hyvinvoinnin suuntaan.
Suomessa työelämän kierrokset ovat niin kovat, että etenkin nuoret työntekijät uupuvat. Työajan lyhentämiskokeiluja tulee tehdä monipuolisesti, niin neljän päivän työviikosta kuin kuuden tunnin työpäivistä. Malleja ja esimerkkejä kyllä löytyy. Työ- ja elinkeinoministeriössä on nyt myös herätty. Siellä selvitetään maaliskuun loppuun mennessä vaihtoehtoja, joilla työajan lyhentämiskokeiluja voitaisiin toteuttaa seuraavan hallituskauden aikana.
Tarvitaan lyhyempää ja tasaisemmin jakautunutta työaikaa kaikille, niin saamme Suomessakin parannettua työhyvinvointia, mielenterveyden ongelmia ja myös sitä paljon puhuttua työpaikkojen veto- ja pitovoimaa.
Kirjoittaja on pääluottamusmies ja Pirkanmaan vasemmiston eduskuntavaaliehdokas.