Pirkanmaan vasemmiston kansanedustajaehdokkaita kokoontui antikapitalismin sekä kulttuuripolitiikan äärelle. Ajatus vallitsevan talouskeskustelun haastamisesta oli tullut toiveena vaalikentiltä. Ehdokkaat nostivat esiin muun muassa talouskeskustelun yksipuolisuuden sekä kulttuuripoliittisen keskustelun vähyyden vaalien alla.
Esko Turunen aloitti puheenvuorot puhumalla talouskasvusta ja ilmastonmuutoksesta. Hän korostaa, että ajatus jatkuvasta talouskasvusta on maapallon katokyvyn näkökulmasta kestämätön. Turusen mukaan varakkaita ei tulisi päästää niin helpolla mahdollistamalla suuria päästöjä päästökompensaatioilla.
Turusen jälkeen ääneen pääsi Lauri Lindén, joka oli valinnut aiheekseen utopiat ja reealipolitiikan. Lindénin mukaan talouspolitiikassa tarvitaan rohkeampia avauksia, sillä talouskasvun haastaminen on jäänyt jalkoihin poliittisessa keskustelussa. Hän näkee, että talouden irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta ei ole täysin mahdollista vihreästä siirtymästä huolimatta.
Satu Kosola puhui perustulon puolesta. Hän sekä Lindén huomauttavat, että perustulo tulisi loppupeleissä yhteiskunnalle jopa halvemmaksi, kun Kelan raskaasta ja kalliista byrokratiasta päästäisiin eroon. Perustulo myös mahdollistaisi esimerkiksi pienyrittäjyyden, osa-aikatyön vastaanottamisen, taiteen tekemisen ja vapaaehtoistyön nykyistä mallia paremmin.
Toni Ilmaniemi osoitti huolta freelancereista. Hänen mukaansa yhä useampia ammattiryhmiä painostetaan tekemään tuota freelancereina, jolloin työntekijät joutuvat kantamaan itse vastuun muun muassa työterveyshuollostaan sekä vakuutusmaksuistaan ja eläkemaksuistaan.
– Kollektiivinen neuvotteluoikeus on turvattava, jos yksinyrittäjä tekee palkkatyötä vastaavaa työtä. Freelancereiden työttömyysturvaa ja sosiaaliturvaa on parannettava lähemmäs palkansaajan työturvaa ja valtion on turvattava kulttuurin ja taiteen tulevaisuus riittävällä budjetilla. Julkisesti rahoitettujen yhtiöiden pitää välittömästi lopettaa työehtojen ja vastuun välttely tilanteissa, joissa freelancereillä teetetty työ vastaa palkkatyötä, Ilmaniemi esittää.
Satu Kosolan tytär Vilma Kosola kertoi taideopiskelijan näkökulmaa. Hän kommentoi alansa työllistymismahdollisuuksia ja erityisesti palkkausta. Kulttuurialalla palkaksi tarjotaan usein riittämättömiä summia tai ei yhtään mitään, koska ajatellaan ihmisten tekevän taidetta intohimosta.
– Jos kulttuuri on luksuspalvelu, niin meille saa kyllä myös maksaa luksuspalkkaa, huomauttaa Vilma Kosola.
Aki Leppänen kertoi Ylöjärven yhteisötaiteilijasta ja yhteisötaiteilijan läsnäolon positiivisista vaikutuksista vanhuspalveluissa. Leppänen toivoo, että taiteen merkitys hyvinvoinnille ymmärrettäisiin paremmin. Sohvi Sirkesalo jatkoi Leppäsen puheenvuorosta kulttuurihyvinvointiteemalla. Sirkesalo korostaa, että kulttuurin pitäisi olla saavutettavaa jokaiselle.
– Onko kouluissa tarpeeksi aikaa taideaineille, kohtaako hän varhaiskasvatuksen tai koulun kautta aikuisen, joka innostaa ja auttaa löytämään taiteen tekemisen ilon? Toivottavasti, Sirkesalo pohtii.