Artikkeli: Merkintöjä, Tampere

5.5.2023 klo 10:56

Heinäpuisto voidaan vielä pelastaa

Jouni Sirén on sitä mieltä, että Heinäpuistoa voisi laajentaa Heinätorille. Puiston säilyminen on hänen mielestään tärkeää. (Kuva: Cai Melakoski)

Jouni SirénKeskiviikon yhdyskuntalautakunnan kokous tuotti sekä toivoa että pettymyksen. Heinäpuiston pelastaminen on vielä mahdollista, mutta Amurin täydennysrakentaminen arveluttaa. Laadusta tingitään jo ennen kuin alueen kehittämisessä on päästy edes alkuun.

Aloitetaan ilon aiheista: Heinäpuisto Pyynikintorin kupeessa voidaan vielä pelastaa. Toiminnan aika on nyt. Asemakaava, jossa puiston paikalle tulisi viisikerroksinen asuintalo, piti käsitellä keskiviikon kokouksessa, mutta se jätettiin pöydälle, koska pormestarikoalition puolueet – eli kokoomus, sdp ja vihreät – haluavat vielä neuvotella asiasta. Lopullinen päätös tehdään todennäköisesti seuraavassa tai sitä seuraavassa kokouksessa. Nyt on siis hyvä hetki valistaa yhdyskuntalautakunnan jäseniä!

Itse olen Heinäpuiston säilyttämisen kannalla. Puistoja ja muita viheralueita ei ole Tampereella liikaa. Päinvastoin Heinäpuistoa voisi laajentaa sen vieressä olevalle Heinätorille, joka nyt on ankea parkkipaikka.

Heinäpuistoon suunnitellaan kerrostaloa, jotta sen rakennusoikeuden myynnillä voitaisiin kustantaa osa Tampereen Taidemuseon laajennuksesta. Tällainen kytkös on typerä. Jos laajennusta halutaan rahoittaa rakennusoikeutta myymällä, kaupunki voi etsiä myytävän tontin muualta kuin puistosta.

Heinäpuiston korvikkeeksi ehdotetaan uutta viheraluetta Pyynikintorin eteläpäähän eli F. E. Sillanpään kadun laitaan. Torille saa mielellään tuoda vihreää, mutta oikeaa puistoa se ei korvaa. Torin alle nimittäin suunnitellaan noin 200-paikkaista pysäköintiluolaa. Torista tulisi siis parkkihallin kansi, eli siinä ei juuri olisi maanvaraista alaa, jossa olisi tilaa puiden juurille.

Heinäpuistoa puolustamaan on noussut iso kansanliike. Adressissa, jossa vaaditaan puiston säilyttämistä, on pitkälle oli 2 000 allekirjoitusta. Se on kaavoitusasioissa huomattavan suuri määrä.

Asemakaavaehdotuksessa on toki paljon hyvääkin. Taidemuseon uudisrakennus on tyylikäs, samoin Puutarhakadun ja Kortelahdenkadun kulmaan suunniteltu uusi kerrostalo. Myös Heinäpuiston paikalle kaavailtu rakennus itsessään on varsin hyvännäköinen, mutta se paikka on jossakin muualla.

Amurissa tingitään laadusta

Muutaman korttelin päähän Pyynikintorista, Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmaan, on tulossa kahden kolmikerroksisen asuintalon tilalle viisi- ja yhdeksänkerroksiset uudisrakennukset. Niiden kohdalla on tapahtunut outo käänne.

Kun korttelin asemakaavaa käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa viime elokuussa, luvassa näytti olevan suhteellisen laadukasta kaupunkia. Kaavassa oli määräys, että rakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin paikalla muurattuja. Se ilahdutti, koska kortteli todennäköisesti toimii myös mallina muille Amurin täydennysrakennushankkeille.

Nyt laatuvaatimuksia on ruuvattu alaspäin. Julkisivumateriaaleista ei sanota enää mitään, vaan asemakaavassa todetaan ympäripyöreästi, että ”julkisivujen arkkitehtoniseen käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota”. Se voi tarkoittaa aivan mitä tahansa.

Esitin, että määräys julkisivumateriaaleista palautetaan asemakaavan. Sain tukea vihreiltä ja perussuomalaisilta, mutta hävisimme äänestyksen 7–5. Yksi äänesti tyhjää.

Asemakaava menee kuulemma vielä kaupunkikuvatoimikunnan käsittelyyn. Toivottavasti sillä on kanttia puolustaa hyvää kaupunkikuvaa.

Yksi syy lisää olla rakentamatta leirintäaluetta Niihamaan

Meille esiteltiin myös alustavia suunnitelmia Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tenniskeskuksen väliselle alueelle kaavaillusta uudesta ns. Medipark IV -asuinalueesta. Suunnitelmissa on asuntoja yli 2 000 ihmiselle, työpaikkoja ja liikuntapaikkoja ratikkareitin varrella. Puheissa oli puurakentamista urbaanissa mutta luonnonläheisessä ympäristössä. Saa nähdä, millaiseksi visio kehittyy.

Medi-Park IV:ään ja Ruotulan nykyisen golfkentän paikalle ollaan rakentamassa yhteensä 9 000 asukkaan kaupunginosaa. Se lisää viereisen Kauppi-Niihaman metsän virkistyskäyttöä roimasti. Kestääkö metsä silloin sen, että sinne tuodaan vielä leirintäalueen mökkikyliä ja telttailupaikkoja? Mielestäni ei.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *