Jyväskylässä järjestettiin vuosittaiset vesihuoltopäivät viime viikolla, joissa itsekin sain esiintyä ja olla mukana. Vesihuoltopäivät ovat Vesilaitosyhdistyksen (VVY) järjestämät vesihuoltoalan messut, joissa kokoontuvat kaikki vesihuoltoalan toimijat. Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Kyseiset päivät järjestettiin jo 67. kerran, joten tapahtumalla on pitkä historia.
Vesihuoltopäivillä on myös ajankohtaisia luentoja, joita pitävät oman alan asiantuntijat. Luennot käsittelevät perinteisiä vesihuoltoteemoja kuten huoltovarmuutta, talousveden käsittelyä ja laatua, verkostoja, jätevettä ja lietteitä sekä hallintoa. Toisaalta esityksiä pidetään myös kestävästä kehityksestä, laadun- ja omaisuudenhallinnasta sekä digitalisoituvasta ja tiedolla johdetusta vesihuollosta.
Tapahtuma on niin vesihuoltoalan yrittäjille kuin vesihuoltolaitosten toimijoille tarkoitettu, ja siellä vaihdetaan kuulumisia ja keskustellaan uusimpien teknologioiden kehittymisestä. Vesihuoltopäivillä tavataan myös niitä vesihuoltoalan tuttuja, joita muiden töiden ohessa ei yleensä pystytä näkemään. Sanoisinkin tätä tapahtumaa vesihuoltoalan tyky-päiväksi, jonka avulla toimijat jaksavat taas jatkaa töitään yhden vuoden eteenpäin.
Tärkein teema näille päiville onkin verkostoituminen ja kokemusten vaihtaminen. Itse pidin tilaisuudessa luennon Viemäriylivuodot kuriin kimpassa -hankkeesta, jonka alulle panijana olin Virtain kaupungille vielä työskennellessäni. Luennon tärkeimpänä teemana olikin nimenomaan hankkeen tiimoilta yhteistyön lisääminen kuuden vesihuoltolaitoksen ja sen ympärillä toimivien yhteistyökumppaneiden välillä. Hanke mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön vesihuoltolaitosten välillä ja kokemusten vaihdon, jonka avulla kustannussäästöjä pystytään hakemaan kaikilla tahoilla. Samalla se lisää ymmärrystä vesihuoltolaitosten, luottamushenkilöiden kuin kuntien viranhaltijoiden välillä.
Vesihuoltoalalla monesti alan vetureina toimivat Helsingin, Tampereen tai Jyväskylän vesihuoltoalan suuret toimijat, mutta vesihuolto koostuu vain muutamasta kymmenestä suuresta laitoksesta ja sadoista pienistä laitoksista. Tämän vuoksi on tärkeää, että pienet laitokset tekevät yhteistyötä ja keksivät tapoja toimia paremmin sekä tehokkaammin. Monesti suurten laitosten toimintamallit eivät suoraan skaalaudu pienille vesihuoltolaitoksille sellaisenaan, vaan ne vaativat käytännön kokeiluja.
Isoissa laitoksissa mietitään kokonaistypen parempaa poistotehoa, kun pienet laitokset painivat enemmänkin lämmöntalteenoton maksimoimisen, saostuskemikaalien optimoinnin, henkilöstöresurssien sekä investointien vähäisyyden kanssa. Nämä asiat ovat hyvin käytännönläheisiä, ja niihin tarvitaan käytännönläheisiä toimenpiteitä. Kun pystymme maksimoimaan esimerkiksi ilmastusilman hukkalämmön talvella tulevan tuloilman lämmittämiseen, puhumme laitokselle merkityksellisistä säästöistä sekä hyödyistä. Mitä tehokkaammiksi saamme pienet yksiköt tällä tavoin, sitä suurempia myös ympäristövaikutuksia sillä on pitkällä tähtäimellä.
Nyt kun mietimme sähkön uusiutuvaa tuottamista, tulisi meidän myös selvittää kaikki keinot säästää sähköä. Erityisesti jätevedenpuhdistamoilla on käyttämätöntä potentiaalia, kunhan meillä olisi viisautta laittaa investointeja tällaisiin kohteisiin.
Pienissäkin laitoksissa on mahdollisuuksia.