Orivedellä on vuodesta toiseen harjoitettu varovaista budjetointia. Talousarvioissa on arvioitu tappiota muodostuvan, mutta tilinpäätöksessä onkin tullut ylijäämäinen tulos. Tämän vuoden talousarvio on muutamia tuhansia euroja ylijäämäinen, mutta jo nyt neljän kuukauden toteuman perusteella arvioidaan 1,3 miljoonan ylijäämää. Vaikka arvion tekeminen onkin vain arviointia, on liiasta varovaisuudesta siirryttävä realistisempaan budjetin laadintaan.
Talousarvion laadinnan pohjana tulee pitää kaupungin asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämistä. Kaupungin veto- ja pitovoimaisuus perustuvat siihen, miten hyvin asukkaat viihtyvät ja miten houkutellaan uusia asukkaita. Ensin siis selvitetään tarpeet ja sen jälkeen katsotaan rahoitus ja mahdollinen lainanotto.
Veroprosentin muutokseen ainakaan sitä alentamalla ei pidä taloussuunnittelukaudella mennä, ellei muita tuloja muodostu yllättävistäkin eristä.
Ehdotonta lainakattoa ei ole mielekästä määritellä. Velan määrään vaikuttaa ennen kaikkea investointitarve. Rovastinkankaan koulun laajennus sekä yhteiskoulun/lukion ja mahdollisesti ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden peruskorjaukset ja rakentaminen tulevat joka tapauksessa tarvitsemaan lainarahoitusta. Investoinneissa on myös tarkasteltava investointeja henkiseen pääomaan. Vasemmistoliitto ei kannata kuntakohtaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymistä. Jos asiassa tulee valtakunnallinen ratkaisu ja sitä myötä myös valtionosuuksia lisätään, on tilanne tietenkin toinen.
Kannatamme osallistuvaa budjetointia
Osallistuva budjetointi ei perustaltaan ole sitä, että jollekin kuntalaisryhmälle annetaan tietty rahamäärä ennalta määrittelemään käyttöön. Kuten Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa on todettu, tavoitteena on kansalaisten osallistuminen yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun sekä palvelujen ja investointien päättämiseen.
Osallistuvassa budjetoinnissa lähtökohtaisesti kuntalaiset tekevät esimerkiksi budjettikokouksissa tai sähköisesti esityksiä haluamistaan toiminnoista, joiden toteutusmahdollisuudet ja kustannusvaikutukset kaupungin henkilöstö ja mahdollisesti myös luottamushenkilöstö arvioi. Tämän jälkeen kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus tavalla tai toisella äänestää tehdyistä esityksistä. Valtuusto lopulta päättää kuntalaisten näkemysten ja taloudellisten vaikutusten pohjalta, mitkä esitykset toteutetaan. Osallistuvassa budjetoinnissa tulee olla riittävän suuri rahoitus, jotta se tulee kiinnostavaksi. Pitkäjänteisessä toiminnassa osallistuvaa budjetointia voidaan laajentaa alueellisesti tai toimintalohkoittain.
Tähtiniemikodin purkaminen ei voi olla ensisijainen toimenpide. Myymisen tai esimerkiksi yrityskäyttöön vuokraamisen mahdollisuudet tulee selvittää. Samalla tavalla Tredun liikuntasalin osalta on selvitettävä esimerkiksi alapohjan osalta, millaiset mahdollisuudet peruskorjaukseen ovat ja paljonko se tulisi maksamaan. On kuitenkin todennäköistä, että käytettävyys ja kustannukset olisivat mahdollista uudisrakentamista edullisemmat. Vaikka työpajatoiminta onkin nyt hyvinvointialueen työtä, voitaisiin vielä tarkastella, olisiko Tredun kiinteistössä työpajakäyttöön soveltuvia terveitä tiloja. Tällöin vuokratulot mahdollisesti tulisivat kaupungille.
Valtuustolle esitetyt 20 000 euron lisäpanostukset sekä hyvinvointiasioihin että maahanmuuttajien kotouttamiseen ovat kannatettavia. Joukkoliikenteen osalta pidämme hyvänä suunniteltua bussiyhteyttä Tampereelle kerran tunnissa. Se tulisi kuitenkin laajentaa myös iltoja ja lauantaipäiviä koskevaksi vaikkapa jossain määrin harvemmin liikennöitävänä.
Kaupunkimarkkinointiin esitämme 20 000 euron lisämäärärahaa nykyisen 76 800 euron lisäksi. Tällä mahdollistetaan sekä sisäisen että ulkoisen markkinoinnin voimistamista, millä on vaikutusta myös positiiviseen muuttoliikkeeseen.
Esitämme lisärahaa kulttuuriin ja työllistämiseen
Kirjastotoimeen esitämme yhden kirjastovirkailijan vakanssin lisäämistä ja kirjahankintamäärärahojen kasvattamista. Vaikka omatoimikirjasto onkin hyvä ja kannatettava toimintatapa, se ei korvaa ammatillista kirjastotoimintaa. Yhden virkailijan lisääminen parantaisi myös kaupungintalon infopisteen toimintamahdollisuuksia, vaikka kokoaikaista infopisteen hoitajaa emme esitäkään.
Kulttuuri kokonaisuudessaan on nähtävä yhteisöllisenä tekijänä, johon tulee panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Ikaalisten kaupungin käynnistämä kulttuuristrategiahanke, joka sai yli 70 000 euroa kansallista alueiden kestävään kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitettua AKKE-rahoitusta ja sen osana kaupungissa toimivien kulttuuriyhteisöjen yhteistyön kehittäminen on hyvä esimerkki, mihin suuntaan Orivedelläkin tulisi mennä. Kulttuuritoimi tarvitsee lisää sekä henkilöresursseja että yhteisöjen toiminta-avustusten nostamista.
Yhtenä erillisenä kulttuuri- ja koulutustoiminnan määrärahana esitämme 10 000 euron lisäystä nykyiseen Merikanto-opiston määrärahaan. Näin mahdollistetaan orivesiläisten lasten ja nuorten musiikkikoulutuksen toimivuutta eikä tämänvuotiseen tapaan tarvitse maksattaa Merikanto-opiston kohonneita kustannuksia opiston isäntäkunnalla.
Kokonaisuudessaan kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien kehittäminen tukee kaupunkistrategiassa esitettyä ajatusta, jonka mukaan vilkas ja osallistuva yhteisö tekee Oriveden. Kaupungissa tulisi määritellä kolmannen sektorin toimijoita tukeva resurssityöntekijä ja panostaa lisää määrärahoja yhteisöjen toimintaan.
Kaupungin toteuttamaan työllistämiseen tulee lisätä huomattavasti rahoitusta, joka vastaavasti voi säästyä Kelalle maksettavan, tänä vuonna yli 600 000 euron työttömyysturvamaksun pienenemisenä. Kaupungin tulee olla esimerkkinä myös yrityksille ja muille yhteisöille palkkatukityöllistämisen toteutuksessa, jotta tälläkin hetkellä 375 työmarkkinatukikokeilussa olevien orivesiläisten työttömien määrää saadaan pienennetyksi. Työllistämisellä on myös merkittävät vaikutukset kuntalaisten elämään ja hyvinvointiin, mikä jatkossa voi vähentää muun muassa sosiaali- ja terveysmenoja.
Kirjoittajat ovat vasemmistoliiton valtuutettuja ja varavaltuutettuja Orivedeltä.