Aluevaltuuston kokouksessa hyväksyttiin palveluverkon kehittämisen periaatteet ilman muutoksia pitkään jatkuneen käsittelyn jälkeen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki pykälään muutosesityksiä, joissa vaadittiin henkilöstön riittämisen turvaamista, julkisten palveluiden varassa olevien huomioimista ja suotuisan väestöpohjan määritelmän poistamista asiakirjasta.
Palveluverkon kehittämisen periaatteet ohjaavat, miten palveluiden verkkoa lähdetään kehittämään Pirkanmaalla, eli miten ja missä palvelut jatkossa järjestyvät. Periaatteissa annetaan suuntaa yksityiskohtaisempaan suunnittelutyöhön. Aluehallitus päättää syksyn aikana palveluiden verkostosta tarkemmin.
Asian käsittelyn aikataulu luottamuselimissä sai laajaa kritiikkiä useista ryhmistä. Palveluverkon kehittämisen periaatteita on kesän aikana käsitelty valiokunnissa, jaostoissa ja vaikuttamistoimielimissä. Valtuutetut vetosivat, että kiireisen aikataulun vuoksi perehtyminen selvitystä koskeviin asiakirjoihin on ollut hyvin työlästä. Aluehallitus sai viimeisimmän version asiakirjasta käsittelyyn vasta kokouspäivänä.
Vasemmistoliitto haluaa henkilöstön huomioon
Vasemmistoliiton ryhmä halusi, että palveluverkon kehittämisen periaatteisiin kirjattaisiin henkilöstön huomioimiseen liittyviä kohtia. Valtuutettu Milka Hanhelan esitys lisäkirjauksista henkilöstön riittävyyden turvaamisen huomioimisesta hävisi äänestyksessä äänin 42–37.
Hanhela osoitti puheenvuorossaan huolta siitä, miten suurten muutosten vaikutuksia henkilöstöön ei ole riittävästi huomioitu. Hän huomautti, että myös henkilöstöohjelman periaatteet ovat liian yleistasoisia.
– Kaikki valiokunnat sekä asiakkuus- ja laatujaosto ottivat lausunnoissaan kantaa Pirkanmaan hyvinvointialueen synkkään henkilöstötilanteeseen. Näistä kaksi valiokuntaa katsoi, että henkilöstön saatavuuden ja/tai hyvinvoinnin tulisi olla omana periaatteenaan palveluverkon kehittämisen periaatteiden listalla. Tähän ei viranhaltijaharkinnassa päädytty, koska katsottiin, että henkilöstöohjelma vastaa jo niihin haasteisiin, mitä palveluverkon uudistaminen aiheuttaa. Näin ei kuitenkaan mitenkään yksiselitteisesti ole. Henkilöstöohjelma ei ole muutosjohtamisen ohjelma. Siihen se on liian yleistasoinen, Hanhela nosti esiin.
Esityksessä vaaditaan, että palveluverkon uudistamistyössä kartoitetaan uudistuksen riskit työntekijöiden riittävyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ja nämä riskit minimoidaan. Lisäksi esityksessä todetaan, että henkilöstön kommentteja ja asiantuntemusta tulisi hyödyntää suunnitelmatyössä ja työpaikkojen uudelleenjärjestelyt pitäisi pyrkiä toteuttamaan työntekijöitä palkitsevalla tavalla.
Lisäksi vasemmisto vetoaa esityksessään, että Pirkanmaan hyvinvointialueen pito- ja vetovoimaa työnantajana vahvistetaan henkilöstöohjelman mukaisesti, jotta varmistetaan henkilöstön riittävyys saatavuus ja hyvinvointi vahvistamalla Pirkanmaan hyvinvointialueen pito- ja vetovoimaa työnantajana henkilöstöohjelman mukaisesti.
Valtuutettu Jouni Sirén kannatti esitystä ja perusteli henkilöstön huomioimisen tärkeyttä aiemmilla epäonnistumisilla ja muutosten tuomalla epävarmuudella.
– Kun hyvinvointialueelle siirryttiin, korostettiin turvallisen siirtymän tärkeyttä. Tämän vuoden aikana on tullut uudistusten ja suunnitelmien vyöry, joka on aiheuttanut ymmärrettävästi huolta ja levottomuutta henkilöstössä. Toistuvasti on käynyt niin, että henkilöstö lukee itseään koskevista suunnitelmista Aamulehden uutisista, Sirén huomautti.
Julkisten palveluiden käyttäjät sekä palveluntarve huomioon
Valtuutettu Mervi Veijola esitti, että palveluverkostossa huomioitaisiin erityisesti ne asukkaat, jotka ovat julkisten palveluiden varassa. Hän vetosi puheenvuorossaan siihen, että monet ihmiset monenlaisissa elämänvaiheissa turvautuvat julkisiin palveluihin ja perusteli esitystä terveyserojen tasaamisella. Esitys ei saanut riittävää kannatusta.
– Terveyserojen tasoittaminen sekä yleisemmin palvelutarpeeseen vastaaminen tehokkaasti ja kohdennetusti vaativat niiden asukasryhmien erityistä huomioimista, joilla ei ole pääsyä esimerkiksi yksityisen terveydenhoidon tai työterveyshuollon piiriin, Veijola huomautti.
Valtuutettu Leena Saarela esitti poistettavaksi asiakirjassa olevaa kirjausta, jonka mukaan sosiaali- ja terveysaseman suotuisana väestöpohjana pidetään 20 000–30 000 asukkaan väestöpohjaa. Esitys ei saanut riittävää kannatusta.
Saarela perusteli kohdan poistamista sillä, että palveluverkkoa rakennettaessa palvelutarpeen tulisi olla tärkeämpi määrittäjä kokonaisuuksien rakentamiselle kuin suotuisana pidetty väestöpohja. Vasemmiston ryhmä piti huolestuttavana kirjauksen mahdollistamaa tulkintaa, että sosiaali- ja terveysasemia ei tarvitsisi olla lainkaan alle 20 000 asukkaan paikkakunnilla.