Uuden sosiaali- ja terveysaseman rakentaminen Kauppiin, tytäryhtiöille asetettavat tavoitteet sekä selvitykset palveluverkoista olivat käsittelyssä Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston syyskuun kokouksessa.
Jaosto päätti käynnistää Tampereen yliopistollisen sairaalan viereen Kuntokatu neljän tontille rakennettava Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveysaseman suunnittelun. Paikalla on entisen sairaanhoito-opiston rakennus, joka on toiminut myös Tampereen ammattikorkeakoulun opetustiloina. Nyt tilat ovat tyhjinä. Opetustoimintaa tontilla on tulevaisuudessakin, sillä uusi asema tulee toimimaan myös lääkärien ja hoitajien koulutuspaikkana.
Keskus, joka on ollut suunnitteilla jo pitkään, tulee palvelemaan Tampereen itäisen osan 60 000 asukasta. Myös Tammelan terveyskeskuksen palvelut siirtyvät Kauppiin. Terveysaseman vastaanottopalveluiden lisäksi Kaupin yliopistollisen sote-aseman tiloihin tulee lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön, äitiys- ja lastenneuvolan ja suun terveydenhuollon ja avokuntoutuksen palveluita sekä yliopistosairaalan apuvälinekeskuksen toiminta.
Tyytyväiset asiakkaat ja henkilökunta tavoitteena
Pirkanmaan hyvinvointialueella on kolme tytäryhtiötä Coxa, Sydänkeskus eli Tays Sydänsairaala ja Keiturin Sote. Lisäksi hyvinvointialueen konserniin luetaan Tays tukisäätiö. Konserni- ja toimitilajaoston kokouksessa päätettiin yhtiöille ja säätiölle asetettavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Päätöksen tavoitteista tekee aluehallitus.
Kaikilta tytäryhtiöiltä edellytetään sekä asiakkaiden että henkilökunnan tyytyväisyyttä. Coxan ja Sydänsairaalan tyytyväisyyttä, mitataan asiakaspalautteella, jossa kysytään, kuinka todennäköisesti vastaaja suosittelisi joko Coxaa tai Tays Sydänsairaalaa parhaalle ystävälleen. Suosittelumittaria käytetään myös henkilökunnan tyytyväisyyden mittaamisessa kaikissa kolmessa tytäryhtiössä.
Coxan ja Sydänkeskuksen tilikauden tämän vuoden tuloksen edellytetään olevan voitollisia. Voitoistaan yhtiöt maksavat hyvivointialueelle osinkoja. Keiturin Sotelta edellytetään talousraamissa pysymistä, toisin sanoen budjetin ylityksiä ei sallita. Tukisäätiöltä puolestaan edellytetään säätiön varojen matalariskistä mutta tuottavaa sijoittamista sekä kiinteistöjen hyvää hoitoa ja vuokratason säännöllistä tarkastelua.
Sydänsairaala palveluiden myyntiin hyvinvointialueelle vaikuttaa myös määräys, jonka mukaan käyttöön otetaan kokonaiskustannusmalli, mikäli Pirkanmaan hyvinvointialueelle kohdistuva, 63,7 miljoonaksi euroksi sovittu myynti, ylittyy tai alittuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos myynti ylittyy, Sydänkeskus-yhtiö ei saa lisää rahaa hyvinvointialueelta vaan maksaa kulut itse. Vastaavasti jos myynti alittuu, yhtiö ei palauta maksuja vaan saa pitää hyödyn itse. Minua jäi vaivaamaan tuon myynnin ylityksen tai alituksen vaikutus hoitoon. Kysyessäni asiaa sain vastaukseksi, ettei myyntimääräyksillä ole vaikutusta hoitoon pääsyyn. Hoidosta päätetään, kuten ennenkin, lääketieteellisin perustein.
Unohtuuko palveluiden käyttäjä?
Kokouksessa käsiteltiin myös kahdessa eri pykälässä selvityksiä Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluista ja työikäisten sosiaalipalveluista sekä vuodeosastojen paikkatarpeesta. Koska olen myös Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen, olin esteellinen käsittelemään asiaa. Kokouksessa suunnitelmat merkittiin tiedoksi.
Kokouksen pöytäkirja kuitenkin kertoo jaoston antaneen selvityksestä kommentteja aluehallitukselle. Kiinnostavin noista kommenteista on vuodeosastojen paikkatarveselvitykseen liitetty kommentti, jonka mukaan päätösten tulee perustua oikeaan ja ajantasaiseen tietoon. Kommentti on toki kohdallaan, mutta eikö päätösten aina tulisi perustua oikeaan ja ajantasaiseen tietoon.
Epäilen, että kommentti juurittuukin luottamushenkilöiden yleisiin kokemuksiin Pirkanmaan hyvinvointialueen päätöksentekokulttuurista. Isoja tärkeitä päätöksiä tehdään kiireellä ja usein vaikutelmaksi jää, että kiireen vuoksi päätöksenteon tietopohja on suhteellisen ohutta. Palveluverkkoselvityksissä olisin ainakin itse kaivannut enemmän tietoa nykypalveluiden käyttömääristä, toimipaikkakohtaisista kustannuksista ja asukkaiden palvelutarpeista nyt ja tulevaisuudessa.
Palveluverkkoselvitys on toki laaja ja palveluita on katsottu monesta näkökulmasta. Silti minusta näyttää siltä, että toimeenpanohjelman tavoite ”palvella pirkanmaalaisia paremmin uudistuen rohkeasti ja kestävästi” jää vaille konkretiaa. Palvelutarve-ennusteissa pitäisi mielestäni olla myös nykyistä yksityiskohtaisempia arvioita siitä, miten palvelut käytännössä palvelevat asukkaita.
Palveluiden verkoston suunnitelman vaikutusten arvioinnissa esimerkiksi todetaan yhtäältä että ”vuodeosastohoidon siirtyminen pois kotikunnasta voi aiheuttaa turvattomuutta”. Toisaalta sanotaan, että ”hoidon oikea-aikainen ja laadukas toteutuminen parantaa turvallisuuden tunnetta”. Millä perusteella toteutuman turvallisuutta tuottava arvio on todettu? Tilannehan voi olla päinvastainenkin, sillä lähipalveluiden lakkauttaminen vaikuttaa palveluiden käyttäjien maksamiin kustannuksiin? Tuleeko matkakuluista este käyttää palveluita oikeaan aikaan?
Lisäksi olisi hyvä tietää, miten paljon hyvinvointialueen euroja palvelujen keskittämisten ja pyörien päälle siirtämisten oletetaan säästävän. Minusta maininta kustannusten hillitsemisestä jää ilmaan, ellei sitä perustella laskemilla, jotka näyttävät, miten paljon euroja säästyy keskittämällä. Pienikin voi olla hyvälaatuista ja kustannustehokasta.
Kirjoittaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston jäsen, aluehallituksen varajäsen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu.
III
Merkintöjä konserni- ja toimitilajostosta -sarjassa raportoidaan Pirkanmaan hyvinvointialueen hallituksen konserni- ja toimitilajaoston päätöksistä.