Mielenosoitukset Petteri Orpon hallitusta vastaan jatkuivat lauantaina Tampereella. Sorin aukiolta kohti Keskustoria lähti 1 300 mielenosoittajaa. Matkalla kulkueeseen liittyi lisää väkeä ja Keskustorille kokoontuikin puolisentoista tuhatta ihmistä vaatimaan hallituksen eroa.
Puhujina mielenosoituksissa olivat kaupunginvaltuutetut Vilma Järvisalo (vihr.), Mahmoud Machaal (sd.) ja Liban Sheikh (vas.) sekä Palvelualojen ammattiliiton PAMin toimitsija Aapo Niemi. Muut puhujat olivat Dimitri Ollikainen ja Kai Sadinmaa. Puheiden keskiössä oli huoli rasismista ja ihmisten toimeentulosta sekä työelämän heikennykset.
Rasismi yhtä vaarallista kuin terrorismi
Liban Sheikh aloitti puheensa toteamalla tämän maan kuuluvan kaikennäköisille ja -värisille ihmisille: työntekijöille, työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille ja tavan tallaajille.
– Tämä maa ei kuulu fasisteille, eikä se kuulu rasisteille. Tämä maa kuuluu meille, kaikille, jotka asumme täällä ja kutsumme tätä maata kodiksi. Muistetaan tämä aina, jatkoi Liban Sheikh.
Mahmoud Machaalin puheessa kuulsi vakava huoli rasismin seurauksista koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän muistutti rasismin olevan yhteiskunnalle yhtä vaarallista kuin terrorismi.
– Rasistit haluavat laittaa meidät pimeään tunneliin, jossa ei ole valoa eikä toivoa. Me emme sitä hyväksy emmekä anna heidän viedä meiltä toivoa, totesi Mahmoud Machaal englanniksi pitämässään puheessa.
Liban Sheikh muistutti hallituksen maahanmuuttopolitiikan kehystyvän rakenteellisella rasismilla, joka näyttäytyy muun muassa paperittomien ihmisten välttämättömien terveyspalveluiden poistamisena, pakolaiskiintiön laskuna ja perheen yhdistämisen kriteereiden tiukennuksina. Lisäksi hallitus aikoo eriyttää maahan muuttaneiden sosiaaliturvan maassa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvasta, mikä on ilmeisen ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusvaateen kanssa.
Mielenosoituksen julkilausumassa nimetään hallituksen suunnitelma rasistisiksi toimenpiteiksi, joiden tarkoituksena on lisätä maahan muuttaneiden ahdinkoa ja elämän epävarmuutta.
– Tavoitteena on tehdä maahan muuttaneista toisen luokan kansalaisia, joiden on tehtävä millä tahansa ehdoin mitä tahansa työtä, jotta oleskelulupaa ei evätä, tiivistetään mielenosoituksen julkilausumassa.
Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat
Hallituksen hyvinvoinnin leikkausaikeet eivät kosketa vain maahanmuuttajia vaan kaikkia pienituloisia Suomessa asuvia. Mielenosoituksella vastustettiinkin hallituksen aikeita leikata sosiaaliturvaa ja asumistukea sekä korottaa sosiaali- ja terveysmaksuja, jotka kohdistuvat ennen muuta työttömiin, eläkeläisiin, työssäkäyviin köyhiin sekä vähävaraisiin lapsiperheisiin.
– Hallitus puhuu kovaan ääneen vastuunkannosta, mutta inflaation ja energiakriisin keskellä se laittaa heikoimmassa asemassa olevat kärsimään entisestään. Samaan aikaan hallitus parantaa rikkaimpien asemaa laajoilla verohelpotuksilla, tiivistetään mielenosoituksen julkilausumassa.
– Ystävät, on syytä olla huolissaan ja vihainen. Meillä ei ole mahdollisuuksia ottaa pakastimen ylälaatikosta sieviä setelirullia, joita käyttää miljoonien alkuna samalla kun hoetaan että kyllä tasa-arvon mallimaassa kenestä vaan voi tulla mitä vaan. Sen sijaan täällä on niitä, joiden toimeentulon edellytykset heikentyy, jotka jäävät edelleen naisenemmistöisten alojen palkkakuoppaan, joiden arjen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin rasismi tai syventyvä epätasa-arvo vaarantaa, joille eduskunnan puhemies on toivonut väkivallantekoja, tiivisti Vilma Järvisalo puheessaan.
Puhujat nostivat esiin myös toivon ja yhteistoiminnan merkityksen. Mahmoud Machaal sanoi toivovansa, että opimme elämään yhdessä ja pitämään huolta toisistamme, huolehtimaan vanhuksista, sairaista, lapsista ja kaikista apua tarvitsevista, pidämme huolta rakkaasta Suomestamme.
Työntekijöiden oikeuksia ohennetaan
Mielenosoittajia sai liikkeelle myös hallituksen aikeet tehdä ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton, leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa, helpottaa työntekijöiden irtisanomista sekä rajoittaa lakko-oikeutta.
– Nämä hallituksen leikkaustoimet tulevat näkymään suoraan työntekijöiden tilipusseissa, hyvinvoinnissa ja mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan asemaansa. Lakko-oikeuden rajoittamisessa on kyse keskeisten kansalaisoikeuksien rajoittamisesta, todetaan mielenosoitusten järjestäjien tiedotteessa.
Työelämän heikennykset nosti puheessaan esiin myös Aapo Niemi.
– Lienee turha todeta, että näitä hallituspuolueiden edustajia ei kiinnosta tippakaan työntekijöiden asema. Vaikka etenkin eräs populistinen oikeistopuolue ratsasti vaaleissa hoitajien ja lakko-oikeuksien puolustajina, niin kylmät ja ahneet porvarin kasvot sieltä naamion takaa paljastuivat. Onneksi kuitenkin jo useampi persujen duunariaktiivi on ottanut ja eronnut puolueesta. Toivoa siis on, kuvasi Aapo Niemi hallituksen työelämätoimia.
– Ei ole myöskään sattumaa, että oikeisto ajaa lakko-oikeuden rajaamista ensimmäisten heikennysten kärjessä, sillä jos nyt vielä jotain työnantajien toiveiden tynnyristä jäi pois, niin ne voidaan toteuttaa, kun duunareilta on lakko-oikeus viety. Tätä emme saa missään nimessä antaa tapahtua ja sitä vastaan on taisteltava, jatkoi Aapo Niemi.
Aapo Niemeä sapetti myös hallituksen aikeet mahdollistaa työntekijän irtisanominen entistä keveimmin perustein. Hän epäili, ettei työministeri Arto Satonen tunne nykyistä irtisanomista säätelevää työsopimuslakia ja siitä syntynyttä oikeuskäytäntöä riittävän hyvin.
– Esimerkiksi 2017 Suomessa irtisanottiin liki 14 000 ihmistä henkilöperustein. Joten kyllä työntekijöistä eroon pääsee, jos on osaamista, totesi Niemi.
Vilma Järvisalo nosti puheessaan esiin sukupuolten tasa-arvon näkökulman: Hän arvioi hallituksen aikeet sitoa palkankorotukset vientialojen yleiseen linjaan olevan kohtuuttomia naisenemmistöisille matalapalkka-aloille. Hän totesi, ettei matalapalkkaalojen palkkakuoppaa tulla kirimään umpeen, mikäli palkankorotukset sidotaan vientialojen yleisen linjan mukaisiin korotuksiin.
– Tasa-arvo ei edisty myöskään tyhjiössä. Eikä laastareilla voi korjata murtumaa: esimerkiksi turvakotien saavutettavuutta halutaan kyllä vahvistaa, mutta hallitusohjelman kokonaisvaikutukset voivat pahimmillaan lisätä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa Suomessa. Siis maassa, jossa väkivalta koskettaa jo puolia naisista ja tytöistä, arvioi Vilma Järvisalo.