Terveiset taas yhdyskuntalautakunnasta. Tiistaina olivat esillä muun muassa vanha Työkkärin talo, rautatieaseman viereen nouseva kolho torni, Viinikanlahti ja kaupungin välinpitämättömyys kulttuurihistoriasta Hyhkyssä.
Pannaan hyvät uutiset alkuun. Viinikanlahden rakentaminen etenee – ja hyvä niin! Jätevedenpuhdistamon paikalle ja ympärille on tulossa uusi kaupunginosa, joka näyttää enimmäkseen todella hyvältä.
Hatanpään valtatien varteen tulevat tornitalot vähän arveluttavat: tyyli on ankean perinteistä suoraa kulmaa. Sen sijaan lähemmäs Pyhäjärven rantaa tulevat tiiliset ja puiset asuintalokorttelit ovat ilahduttava poikkeus viime vuosikymmenien laatikkotrendistä.
Myös Tampereen taidemuseon laajennus etenee.
Kolho torni varjostaa Tullikamaria
Sitten vähän huonompia uutisia Itsenäisyydenkadun alkupäästä. Kuten kaksi viikkoa sitten kerroin, rautatieaseman ja Tullikamarin väliin kaavaillaan 24-kerroksista kolossia. Se on mielestäni suhteettoman iso ja viitesuunnitelman mukaan mielikuvitukseton tötterö, joka ei sovi suojeltujen arvorakennusten viereen. Myös maakuntamuseo kritisoi suunnitelmaa kaupunkikuvaan sopimattomaksi.
Lisäksi asemakaavan määräykset rakennusmateriaaleista ja muista yksityiskohdista ovat niin ylimalkaiset, että lopputulos voi olla mitä vain. Pelkään, että vastapäisen Luminary-tornin virheet toistetaan. Luvattiin ainutlaatuista arkkitehtuuria, saatiin betonielementtibulkkia, joka poikkeaa tuhansista samanlaisista vain kooltaan.
Esitin asemakaavan palauttamista valmisteluun. Hävisin äänestyksen 10–2. Sain tuekseni toisen perussuomalaisten edustajista.
Kaikkea ei ehkä vielä ole menetetty. Asemakaava menee näytteille, eli siihen voi vielä antaa kommentteja. Voi myös olla kaavoituksen laillisuutta valvova ELY-keskus voi vielä vaikuttaa asiaan.
Kansanliike puolustaa Työkkärin taloa
Esillä oli entinen työvoimatoimiston talo, nykyinen opiskelija-asuntola, Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun kulmassa. Tampereen opiskelija-asuntosäätiö haluaa purkaa talon ja rakentaa tilalle isomman.
Purkuaikeet ovat saaneet vastaansa kansanliikkeen. Palautevyöry on ollut yllättävänkin runsas. Vanhalla Työkkärin talolla on selvästi paikkansa monen tamperelaisen sydämessä.
Tilanne on kimurantti. Lisää opiskelija-asuntoja tarvitaan. Toisaalta TOAS on jo purkanut yhden vanhan talon Pinninkadulta, ja Tuomiokirkonkadullekin on tulossa lisää asuntoja. Myös vanha Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön talo yliopiston vieressä on purku-uhan alla. Talo on yksi Tullin alueen harvoista katseenkestävistä rakennuksista. Myös ilmaston kannalta purkamisen pitäisi aina olla viimeinen vaihtoehto.
Itseäni Työkkärin talon tyly betoniarkkitehtuuri ei puhuttele, mutta kieltämättä se on aikakautensa erilainen edustaja. Siksi monet arkkitehdit ja tavalliset kaupunkilaiset haluaisivat säilyttää sen.
Kannatin asemakaavan palauttamista valmisteluun sillä evästyksellä, että tutkittaisiin vielä vaihtoehtoja, joilla nykyistä rakennusta voisi laajentaa tai korottaa tai edes osia siitä voitaisiin käyttää uudessa rakennuksessa. Palautusesitys hylättiin äänestyksessä.
Tämäkin asemakaava lähtee kommentoitavaksi, joten vielä Työkkärin talon kohtaloa ei ole sinetöity.
Kaupunki tuhoaa omaa kulttuurihistoriaansa
Todella ikävä uutinen kuultiin Hyhkystä. Siellä Selkeenkuja 5:stä puretaan kaupunginosan vanhin rakennus. Maakuntamuseo on arvioinut 1920-luvulla rakennetun puutalon kulttuurihistorialliselta merkitykseltään ylimpään arvoluokkaan 1. Kaupunki hakee purkulupaa, koska talo on ränsistynyt korjauskelvottomaksi.
Ränsistyminen on kuitenkin kaupungin itse aiheuttamaa. Talo on kaupungin omistuksessa, ja omistajalla on velvollisuus pitää huolta rakennuksistaan. Silti kaupunki on tietoisesti jättänyt talon kylmilleen jo vuosia sitten ja kaikin tavoin laiminlyönyt sen kunnossapidon.
Kaupunki halusi purkaa talon jo vuonna 2010. Perusteena on kuulemma se, että talo sijaitsee liian lähellä Pispalan valtaväylää. Tietä haluttiin oikaista, ja talo oli tiellä. Purkulupaa ei saatu, koska rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Niinpä on talon annettiin rapistua.
Kaupunki siis päätti ränsistyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talon, jotta autoilijoiden eli tarvitse kääntää rattia. Aika mykistävä arvovalinta! Ja aika sujuvasti liikenne kulkee Pispalan valtatiellä tuossa kohdassa nytkin.
Ketuttaa aika vahvasti! Enää taloa ei voi pelastaa, mutta tällainen ei saa toistua. Tampereelta on tuhottu jo aivan liikaa vanhoja rakennuksia.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.