Viime vuosikymmeninä suomalainen media on keskittynyt ja ketjuuntunut, mikä on yksipuolistanut journalismia. Sanomalehdistö on Suomessa erittäin keskittynyttä. Erityisen keskittynyttä on alueellinen media. Maakunnallisilla sanomalehdillä on käytännössä lähes monopoliasema eikä Yleisradion paikallisten toimitusten ohella muita uutisten tuottajia yleensä ole.
Keskittyminen ja ketjuuntuminen on käytännössä tarkoittanut toimitusten resurssien niukkenemista ja päivittäisuutisoinnin ohenemista. Valtajournalismin niukkenevat toimitukselliset resurssit ovat vähentäneet paikallista uutisointia. Yhä harvempi paikallinen aihe ponnistaa maakunnallisessa mediassa yli uutiskynnyksen. Niukkenevia resursseja paikataan kierrättämällä samoja juttuja lehtiketjujen sisällä, mikä näkyy erityisesti ulkomaan uutisissa ja kulttuurijournalismissa.
Sanomalehtien kokonaislevikki on laskenut noin kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Journalismi kilpaileekin tilasta sosiaalisen median ja muun verkkojulkisuuden kanssa. Tämä kilpailu yleisöstä muokkaa journalistisia sisältöjä. Perinteisen ajankohtais- ja uutisjournalismin rinnalle on tullut yhä enemmän ihmisläheistä, human interest -journalismia. Yhtäältä journalismin kääntyminen yleisöön päin lisääkin journalismin moniäänisyyttä. Yksittäisten ihmisten tarinoilla tehdään konkreettisesti näkyväksi yleisiä ilmiöitä. Toisaalta kääntyminen yleisöön päin voi merkitä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kannalta olennaisten asioiden sivuuttamista. Esimerkiksi juttu poliittisten päätösten vaikutuksista yksittäisten kansalaisten elämään ohittaa sen, miten nuo päätökset ovat syntyneet.
Politiikka kuuluu demokratiaan
Journalismin arjessa ja kiireessä tehdään jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat demokratian toteutumiseen. Kansalaisten on vaikea osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sitä kautta päätöksentekoon, jos olennaiset tiedot jäävät saamatta. Tämä on käynyt selväksi esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen, Pirhan päätösten uutisoinnissa. Valtajournalismia seuraamalla voi saada sen vaikutelman, että suunnitelmat sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista olisi tehty yksimielisesti. Toimittajilla ei ole aikaa kaivella päätösten taustoja, vaan uutisointi perustuu suurelta osin Pirhan omaan tiedotukseen. Pirha ei puolestaan halua tiedottaa siitä, miten päätökset ovat syntyneet. Niukkaa tiedotuslinjaa Pirhan johto on perustellut sillä, ettei tiedotuksella haluta antaa tilaa politikoinnille. Kansalaisten tiedon saannin näkökulmasta linjauksella ei ole perusteita. Politiikka on Pirhan ja kaiken muunkin yhteiskunnallisen demokratian ytimessä. Politiikan poistamispuheet ovat demokratian vastaista puhetta.
Vasen Kaista -verkkolehti perustettiin marraskuussa 2013 moniäänistämään pirkanmaalaista mediajulkisuutta. Taustalla oli vasemmistolaisten aktiivien kyllästyminen näkymättömyyteen valtamediassa. Kymmenessä vuodessa kaista on asemansa vakiinnuttanut: siitä kertovat lehdessä julkaistut yli 3 000 juttua ja 7 500 kuvaa sekä 1,3 miljoonaa sivulatausta.
Olennaisinta ja tärkeintä kaistalla ovat kuitenkin sen tekijät. Kaistaa on ollut toimittamassa yli 400 vapaaehtoista toimittajaa ja kuvaajaa. Kaista on tekijöidensä näköinen, vasemmistolaisiin arvoihin juurittuva yhteisömedia, jonka on toimitustyössään sitoutunut hyvään journalistiseen tapaan. Tästä on hyvä jatkaa, tavataan kaistalla seuraavatkin vuosikymmenet.
Kirjoittaja on Vasen Kaista -verkkolehden päätoimittaja.