Maanantain aluevaltuuston kokouksessa keskusteltiin kiivaasti aluevaltuuston vallasta päättää hyvinvointialueen suurista muutoksista. Pirkanmaan hyvinvointialueen toimielinten päätösvaltaa määrittelevään hallintosääntöön tehtiin tarkennuksia, joilla aluevaltuuston valta laajeni hieman palveluverkon kehittämisen osalta. Kokouksessa asiakirjaan tehtiin useita esityksiä, jotka vaativat aluevaltuustolle enemmän valtaa päättää suurista kokonaisuuksista hyvinvointialueella.
Aluevaltuusto päätti, että jatkossa se päättää merkittävistä palveluverkon kehittämiseen liittyvistä ohjelmista. Käytännössä muutos tarkoittaa, että esimerkiksi ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma tuotaisiin aluevaltuustolle, kun aiemmin siitä on päättänyt aluehallitus.
Vasemmistoliiton ryhmä puolestaan esitti hallintosääntöön lisäystä, että palveluverkosta päätettäessä ja aluehallitus kuulisi asianmukaisia jaostoja, valiokuntia ja vaikuttamistoimielimiä aiheesta. Esitys läpi meni yksimielisesti.
– Valiokuntien ja jaostojen roolin vahvistaminen palveluverkkoasioiden valmistelussa on keskeinen keino varmistaa valtuutettujen demokraattinen osallisuus riippumatta siitä, missä toimielimessä päätökset aiheesta lopulta tehdään. Ongelmaksi on koettu se, että toimielinten mietinnöt ja lausunnot eivät ole ohjanneet päätöksentekoa, vaikka tämä oli keskeinen peruste sille, että valiokuntamalliin päädyttiin, vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela perusteli tekemäänsä esitystä.
Keskustan ryhmä esitti myös tarkennuksia hallintosääntöön, mutta esitys hävisi äänestyksessä. Perussuomalaisten esityksestä vaikuttamistoimielimille saatiin aloiteoikeus.
Taustalla huoli aluevaltuuston kapeista vaikutusmahdollisuuksista
Hallintosääntöä uudistettiin sen seurauksena, että marraskuussa 34 aluevaltuutettua jätti valtuuston kokouksessa pyynnön ottaa asia käsittelyyn uudistamista varten. Pyynnön taustalla oli aluevaltuutettujen järkytys siitä, että päätösvalta palveluverkkoa koskevissa kysymyksissä oli käytännössä täysin aluehallituksella.
Helmikuun kokouksessa käsittelyyn tuotu uudistettu hallintosääntö ei sisältänyt merkittäviä muutoksia palveluverkkopäätöksiin. Tarkennuksena aiempaan oli, että palvelujen verkoston periaatteista, jotka liittyvät palvelutarpeeseen vastaamiseen, palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, henkilöstön riittävyyteen, kustannustenhallintaan sekä tarvittavien investointien mahdollistamiseen.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola osoitti helmikuun kokouksessa huolensa siitä, mitä tapahtuisi, jos aluevaltuusto saisi päättää palveluiden verkostosta. Hän vetosi uudistusten kiireelliseen aikatauluun ja palveluverkon laajuuteen
– Ei ole mitään yhtä palveluiden verkkoa. Palveluiden verkosto tarkoittaa satojen, jollei tuhansien yksityiskohtien kokonaisuutta. Jos yksityiskohdista päätettäisiin täällä, kaikki muutokset tehtäisiin täällä. Pidän mahdottomana, että näistä kaikista yksityiskohdista päättäisi aluevaltuusto, vaikka ymmärrän että nämä ovat kiinnostavia asioita, Erhola kommentoi.
Parhaillaan Pirhalla on meneillään demokratiakysely, jonka avulla on tarkoitus selvittää päätöksenteon ongelmakohtia ja vaikuttavuutta.
Pirhan viestinnästä saavutettavampaa
Milka Hanhelan jättämän valtuustoaloitteen vastaus Pirkanmaan hyvinvointialueen viestinnästä oli kokouksessa käsittelyssä. Aloitteessa vaaditaan, että hyvinvointialue kiinnittää huomiota viestinnän saavutettavuuteen ja selkokielisten materiaalien saatavuuteen. Vastauksessa todetaan, että Pirhan verkkosivujen saavutettavuus on huomioitu verkkosivujen uudistuksessa ja viranhaltijoita aiotaan kouluttaa selkeäkieliseen viestintään.
Hanhela kiitteli vastauksen asiantuntevuutta, mutta selkokielen osalta vastaus jätti hänen mukaansa toivomisen varaa, sillä vastauksessa annetaan ymmärtää, että Pirha voisi käyttää tekoälyä selkokielisen viestinnän tuottamisessa. Hanhela nosti esiin, että asiantuntijat eivät puolla tekoälyn käyttöä selkosuomen tuottamisessa. Puheenvuorossaan hän kuitenkin kertoi välittäneensä huolensa viestintäjohtajalle ja vakuuttuneensa tämän vastauksesta selkokielisyyden edistämisen keinoista.
Varavaltuutettu Sinikka Torkkola kommentoi myös monikielisten sähköisten materiaalien saatavuuden merkitystä.
– Toivoisin, että hyvinvointialue pohtisi myös, että keskeisimmistä kriisitilanteista olisi useammalla kielellä kirjallisia ohjeita. Monikielisyyttä pitäisi edistää, koska olemme yhä kansainvälisempi kaupunki ja on paljon ihmisiä, jotka eivät välttämättä osaa selkosuomea tai englantia.