Euroopan unionilla on huomattava vaikutus myös kuntatasolla, vaikka sitä ei usein huomata. Lainsäädännöstä merkittävä osa juontaa juurensa EU-parlamentin päätöksiin ja sen myötä näillä päätöksillä on vaikutuksensa siihen, miten päätöksiä tehdään kunnissa.
Kuntaliitto julkisti äskettäin tutkimuksen EU:n vaikutuksesta kuntiin. Tutkimuksen mukaan kunnanhallitusten päätöksistä keskimäärin 45 prosenttia liittyy suoraa tai välillisesti EU-säädöksiin. Vaikutus on siis huomattava. Toimialue toki vaikuttaa siihen kuinka suuri vaikutus on. Maankäytön ja yhdyskuntasuunnittelun toimialueella vaikutus on suurin noin 76 prosenttia. Tyypillisin päätös, johon EU-säädöksillä on vaikutusta, on kaavoitus- tai hankintapäätös. Tutkimuksessa oli mukana 20 kuntaa Suomesta ja pääpaino oli Helsingin kaupungin päätösten arvioinnissa. Tampere oli myös mukana tutkimuksessa.
Ei ole siis kaupunkien ja kuntien kannalta ollenkaan yhdentekevää, mitä Brysselissä päätetään. Päätöksillä on suora vaikutus kuntatasolle ja sen myötä monen suomalaisen arkipäivään. Tämä kaikki pätee myös hyvinvointialueiden toimintaan. Alueilla tehdään muun muassa valtava määrä hankintapäätöksiä, joita koskevaan lainsäädäntöön parlamentin päätöksillä on huomattava vaikutus. Oma alueensa ovat myös kunnalliset osakeyhtiöt, jotka ovat Suomessa tavallisia mutta eivät niinkään muissa jäsenmaissa.
Suomessa EU-säädökset ja unionin vaikutus nähdään usein negatiivisena asiana, joka lisää byrokratiaa ja hankaloittaa asioita. Tämäkin on toki joskus totta mutta päätöksillä on myös positiivisia vaikutuksia. Osaltaan EU:n vaikutus varmistaa paikallishallinnon tasavertaisuutta. Se edistää sitä, että säännöt ovat kaikille samat sekä jäsenmaiden sisällä, että laajemminkin unionin alueella. Suomessa, jossa on toimiva hallinto ja melko matalat hallinnon tasot, ei aina ymmärretä sitä selkänojaa, jonka unioni monessa maassa tuo paikallishallinnolle. Useat jäsenmaat ovat melko keskusvaltaisesti johdettuja ja niissä unioni nähdään usein kuntatason hallinnon tukena, joka varmistaa paikallishallinnon asemaa suhteessa valtionhallintoon.
Paikallishallintoon kohdistuvan vaikutuksen huomioimiseksi unionin päätöksenteossa toimii Euroopan alueiden komitea, jonka jäsenenä olen nyt toiminut neljä vuotta. Komitean tehtävänä on juuri valmisteilla olevien EU-päätösten kommentointi lausuntojen kautta niissä tapauksissa, kun valmistellulla asialla tulee olemaan vaikutusta paikallis- ja aluetasolla. Komitean toiminnassa on saanut huomata, kuinka laajasta alueesta tässä on kyse.
Olisikin hyvä, että Euroopan parlamenttiin valittaisiin myös sellaisia ehdokkaita, joilla on kokemusta kuntatason päätöksenteosta eikä ainoastaan niitä ehdokkaita, jotka ovat menossa Brysseliin jäähdyttelemään poliittista uraansa.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu Tampereen kaupunginvaltuustossa sekä Pirkanmaan hyvinvointialueella ja Tampereen kaupunginvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.