Hallitus aikoo laskea sosiaalityön sijaisena toimimisen pätevyysvaatimuksia ja vähentää sosiaalialan osaamiskeskusten määrää, kerrotaan kehysriihen 17.4.2024 julkaistuissa päätöksissä. Kumpikin päätös kertoo siitä, ettei sosiaalityön koulutusta ja asiantuntemusta arvosteta, kuten ei myöskään sosiaalityön tutkimuksen ja käytännön yhteensovittamista lähellä asiakkaita. Lisäksi sosiaalihuollosta aiotaan leikata 100 miljoona euroa.
Sosiaalityön sijaisten pätevyysvaatimusten alentamista on perusteltu sillä, että näin saataisiin lisää ammattilaisia lastensuojeluun. Hallituksella ei kuitenkaan näytä olevan käsitystä siitä, miten vaativasta työstä lastensuojelussa ja lapsiperheiden kanssa tehtävässä sosiaalityössä on kyse. Lapsiperheillä ja kaikilla muillakin sosiaalityön asiakkailla on myös oikeus ja tarve saada kunnolla koulutettu ammattilainen avukseen.
Sosiaalityön apua tarvitsevat lapsiperheet ovat erilaisia, ja tuki pitää osata räätälöidä tarpeiden mukaan. Huomattava kuitenkin on, että lastensuojelu on erityisen vaativaa sosiaalityötä. Tilanteet vaativat usein vahvaa oikeudellista ja prosessuaalista tietotaitoa sekä rautaista ihmissuhdeosaamista. Paineet ja ristiriidat työssä ovat myös kovat. On kyettävä arvioimaan ja vaalimaan lapsen etua ja kaikkien perheenjäsenten perusoikeuksia tilanteissa, joissa on monia ongelmia samaan aikaan. Perheissä voi olla lastensuojelun asiakkuuden kanssa samaan aikaan vaikeita huoltoriitoja, rikosprosesseja, psykiatrista hoitoa sekä lapsilla että vanhemmilla ja päihdeongelmien arviointeja ja hoitoja.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on kyettävä systemaattisesti arvioimaan erilaisia riskejä ja koostamaan tietoa eri tahoilta. On pystyttävä punnitsemaan myös vakavan väkivallan ja henkirikosten vaaraa ja seurauksia. Tämä kaikki edellyttää vankkaa moniammatillisen työn hallintaa ja laajaa tietopohjaa.
Hallitus tekee nyt sellaista politiikkaa, joka lisää lapsiperheköyhyyttä ja vähentää ennaltaehkäisevää työtä. Perusterveydenhuollonkin leikkaukset vaikuttavat suoraan heikoimmissa asemissa oleviin lapsiperheisiin. Hallituspolitiikan vuoksi esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella vähennetään tukihenkilö- ja perhetyötä, jotka ovat luonteeltaan ennaltaehkäiseviä arjen tukimuotoja. Niitä käyttämällä voidaan muun muassa välttää lasten kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja.
Sosiaalityön tekemisen näkökulmasta nämä kurjistukset merkitsevät kokonaisuudessaan sitä, että lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät kohtaavat yhtä vaikeampia perhetilanteita, joihin heillä on antaa apua entistä vähemmän. Tämä aiheuttaa kestämätöntä eettistä kuormitusta ja pahentaa sijaistraumatisoitumisen kokemuksia ammattilaisilla. Tällä hetkellä hyvinkin motivoituneita ja kokeneita sosiaalityöntekijöitä sekä sosiaalityön opiskelijoita puhuttaa jatkuvasti kysymys siitä, miten työuupumukselta voi välttyä ja silti pysyä alalla töissä. Sosiaalihuollosta leikkaaminen ja sosiaalityön pätevyysvaatimusten heikennykset eivät ole tähän oikea vastaus.
Kirjoittaja on sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön yliopistonlehtori sekä vasemmistoliiton Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.