Mielen sairastumisen vuoksi töistä poissaolojen kustannukset Suomessa ovat nousseet: viime vuonna nämä kustannukset olivat Kelan arvion mukaan jo vähintään miljardi euroa. Maamme hallituksen toimet eivät puutu tähän ongelmaan, vaan enemminkin lisäävät ongelmia ja niiden laajuutta. Jos itse sairastun ja jään sairauslomalle mielenterveydellisistä syistä, työhön paluuta todennäköisesti hidastavat taloudelliset vaikeudet. Taloudellinen ahdinko lisää mieleeni kohdistuvaa kuormitusta eikä paranna työkykyäni millään tavoin.
Itse olen ollut työelämässä reilut 30 vuotta, työurani aikana työturvallisuus on kohentunut huomattavasti. Työturvallisuuden kehittyminen on hieno juttu, ja myös mielenterveyden suojeluun on kiinnitetty huomiota niin työssä kuin tietysti vapaa-ajallakin. Onko työelämästä ja vapaa-ajasta tullut jo liian tehokasta ja kiireistä? Pysyykö mielemme enää vauhdissa mukana?
Työturvallisuuden, turvallisen fyysisen ja henkisen työympäristön ylläpitämisessä oleellinen osa-alue on hyvä johtaminen. Hyvä johtaminen tarkoittaa tasa-arvoista, johdonmukaista, inhimillistä, kunnioittavaa ja kuuntelevaa suhtautumista jokaisen työyhteisön jäseneen. Hyvään johtamiseen ei kuulu kenenkään työpanoksen vähättely.
Hyvä johtaja pystyy perustelemaan tehdyt päätökset. Johtajan ei tarvitse tietää kaikkea heti, tässä ja nyt: hänen on järkevämpää selvittää asiaa kuin antaa vastaus nopeasti. Tämän jälkeen on kuitenkin äärettömän tärkeää muistaa palata asiaan kohtuullisessa ajassa. Esihenkilöt eivät toki yksin kanna vastuuta työyhteisön tilasta, vaan me voimme jokainen kohdallamme parantaa toimintaamme.
”Moi”, ”kiitos”, ”ole hyvä” ja ”anteeksi” ovat sanoja, joilla kehittäisimme monen työyhteisön – ja muunkin yhteisön – ilmapiiriä turvallisempaan ja terveempään suuntaan. Huomioni ovat elämän varrelta poimittuja havaintoja eivätkä kohdistu mihinkään yhteen tapaukseen tai työyhteisöön.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Nokialla.