Näkökulma, Pääkirjoitus

LAURI LINDÈN

21.12.2024 klo 16:00

Miltä näyttää “hyvinvointivaltion” todellisuus jouluna 2024?

Lauri Lindén nostaa esiin kirjoituksessaan, miten hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan ovat tiputtaneet huomattavan määrän ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle ja suuri osa näistä ihmisistä ovat lapsia. (Kuva: Minna Majaniemi)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula nosti eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina teeman, joka on karuin esimerkki hyvinvointivaltion alemmuustilasta Suomesta vuonna 2024: nälän. 

– Meneekö Suomella nyt niin huonosti, että kansan pitää nähdä nälkää, Kontula kysyi pääministeriä sijaistaneelta valtiovarainministeri Purralta.

Toden totta. Kontulan sanoin, nälkä on palannut Suomeen. Suomen Punainen Risti julkaisi joulukuussa hälyttäviä tietoja. Järjestö kertoo tapauksista, joissa jopa alakouluikäiset lapset ovat jonottaneet nälissään ruoka-avussa ilman vanhempiaan. SPR:n kyselytutkimus paljastaa muutoksen: 36 prosenttia vastanneista kertoo hakeneensa ruoka-apua ensimmäistä kertaa tai tulleensa avun piiriin viimeisen puolen vuoden aikana. 43 prosenttia kertoo joutuvansa karsimaan pakollisista menoista, kuten lääkkeistä. Ruokajonojen pituus kasvaa kautta maan, mutta apua ei riitä kaikille. Aamulehti uutisoi itsenäisyyspäivänä Tampereelta surulliset tiedot: sadat jäivät ilman, kun SPR jakoi ruokakasseja Pyynikin kirkkopuistossa.

Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan on suurin syy siihen todellisuuteen, jota nyt todistamme. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi jo hallituskauden alussa, että hallituksen leikkaukset pudottaa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle. Suomen sosiaali ja terveys ry Sosten viime vuoden laskelmat puolestaan arvioivat köyhyyden kasvua vuosien 2023 ja 2024 välillä: Köyhyysrajan alle tippuu 68 000 ihmistä, joista lähes 17 000 lapsia. SPR:n kyselytutkimus kertoo omalta osaltaan leikkausten vaikutuksista. Peräti 59 prosenttia vastanneista kertoo, että ne ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa.  

Luvut ovat lukuja. Niiden takaa paljastuu ihmisiä, joilla on aito hätä ja tämä ryhmä on yhä suurempi ja suurempi. Köyhyyden inhimillinen hinta on valtava puhumattakaan, miten se näkyy lasten tulevaisuudessa. Jatkuva huoli pärjäämisestä tutkitusti kuormittaa ja sairastuttaa. 1990-luvun päätösten laskua maksettiin vuosikymmeniä. Eurokriisin aikaisen talouskuripolitiikan vaikutukset tiedämme myös tutkimuksista. Ja nyt näkemämme on vasta alkua. Hallituksen päätösten vaikutus korostuu lähivuosina, kun ne osuvat täysimittaisesti ihmisten arkeen. Pelkään, että joulu 2025 näyttää vielä synkemmältä kuin joulu 2024. 

Hyvinvointivaltion perusta on kaikkien mukana pitämisessä. Vaikka onnen lahjat eivät ole kaikille suoneet samoja hyvän elämän rakennuspalikoita, on voinut luottaa siihen, että turvaa on. Tällä hetkellä tuon hyvinvointivaltion todellisuus on liian monelle jotain aivan muuta. Ja minkä tähden? Suomi velkaantuu nopeiten koko Euroopassa. Työttömyys on korkeimmillaan vuosikausiin. Ja hallituksen omat esityksetkin osoittavat leikkausten haitalliset vaikutukset talouden näkymille. Meneekö Suomella siis niin huonosti, että kansan tulee nähdä nälkää? Ei mene. Nyt ollaan vain tehty äärimmäisen kalliita arvovalintoja väärissä paikoissa.

Joulu on monelle ilon ja toivon juhla. Ihmiset ostavat lahjoja läheisilleen ja nauttivat joulupöydän tarjottavista. Toisille joulun todellisuus on vanhemman huolessa siitä, onko mahdollista täyttää lapsen ainoa toive, jos rahat eivät ensi kuussa riitä ruokaan. Tänä jouluna yhä useammalle jälkimmäistä. Ja se saa ainakin allekirjoittaneen joulumielen kovin apeaksi.

Kirjoittaja on Tampereen Vasemmiston työntekijä ja vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Tampereella sekä aluevaaliehdokas Pirkanmaalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *