Merkintöjä, Näkökulma

HELY HOLLO

25.4.2025 klo 16:51

Yhdyslautakunnassa esillä kaupunkilaisten hyvinvointi ja Nurmi-Sorila

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa käsiteltiin muun muassa Tampereen hyvinvointikertomuksen luonnosta. Hely Hollo korostaa, että yhdyskuntalautakunta käyttää merkittävää valtaa päätöksissä, joilla on vaikutusta paikallisten hyvinvointiin. (Kuva: Anna Weckström)

Hely HolloKevätterveiset yhdyskuntalautakunnasta! Vaikka kuntavaalit on käyty, lautakuntien työskentely jatkuu vanhalla kokoonpanolla vielä kesäkuulle saakka. Esillä pääsiäistä edeltäneessä lautakunnan kokouksessa oli muun muassa kaupungin hyvinvointikertomuksen luonnos, Nurmi-Sorilan uusi osayleiskaava ja kantakaupungin vaiheyleiskaava.

Tamperelaisten hyvinvointi kaupunkisuunnittelun asiana

Eräs kiinnostava aihe lautakunnan kokouksessa oli kaupungin hyvinvointikertomuksen luonnos. Hyvinvointikertomus esitetään kaupunginvaltuustolle vielä toukokuussa ennen uuden valtuuston aloittamista, ja se kertoo tamperelaisten hyvinvoinnin tilasta ja muutoksista kuluneella valtuustokaudella 2021–2025. Sitä ennen sitä esitellään eri lautakunnissa, jotta nämä voivat kommentoida siinä esitettyjä asioita. Tulevalle valtuustokaudelle laaditaan hyvinvointisuunnitelma, joka on yhteydessä nyt käsiteltyyn hyvinvointikertomukseen.

Hyvinvointikertomuksessa on paljon yhdyskuntalautakunnan työhön liittyviä aiheita. Yhdyskuntalautakunta käyttää merkittävää valtaa kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkikehityksessä, ja sen päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia hyvinvointiin.

Mediassakin esillä olleen aiheet, kuten kohtuuhintaisten Kelan vuokrarajoihin mahtuvien asuntojen puute kaupunkiseudulla ja koulujen eriytyminen, ovat aiheita, jotka on ehdottomasti syytä ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa. Sekoittunut asuntorakentaminen, hyvinvointia tukevien palveluiden saatavuus ympäri kaupunkia ja ihmisten hyvinvointia lisäävä kaupunkiluonto ovat asioita joihin yhdyskuntalautakunnassa voidaan vaikuttaa.

Monille kaupunkilaisille kaupungin viheralueet, metsät ja virkistysalueet ovat tärkeitä palautumisen ja vapaa ajan vieton paikkoja. Lähiluontoon panostamalla voidaan lisätä ihmisten hyvinvointia niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Nurmi-Sorilan osayleiskaava hyväksyttäväksi

Nurmi-Sorilan alueen osayleiskaava hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa. Alle 10 vuotta sitten laadittua edellistä alueen osayleiskaavaa ei ole toteutettu, ja nyt kaupungin muuttuneet tarpeet. Ehkä keskeisin tarpeiden muutos on golfkentän siirtäminen Ruotulasta Nurmi-Sorilaan. Tämä mahdollistaa asumisen ja muun rakentamisen tulevan Linnainmaan ratikkalinjan varteen Kaupinlaaksoon nykyisen golfkentän paikalle.

Osayleiskaava mahdollistaa alueelle golfkentän lisäksi asuntorakentamista noin 4 000 uudelle asukkaalle. Tämä edellyttää myös uusia palveluita alueelle, kuten kaupoille, päiväkodille ja koululle. Alueen muutos on herättänyt myös huolta paikallisissa, sillä suunnitelmilla on vaikutus niin alueeseen asuinalueena kuin luontoarvoihinkin. Lopullisessa hyväksytyssä versiossa Ketarannimen asuinrakentamissuunnitelmista on luovuttu, mutta uutta rantarakentamista on silti tulossa useaan paikkaan.

Osayleiskaava menee seuraavaksi kaupunginhallitukselle esiteltäväksi ja kaupunginvaltuustolle päätettäväksi. Aivan heti ei kuitenkaan lapiota olla iskemässä maahan, sillä ennen rakentamista tarvitaan asemakaavat, jotka ohjaavat osayleiskaavaa tarkemmin rakentamista.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava pian hyväksyttävänä valtuustossa

Vaiheyleiskaavassa on monia kannattamiani asioita, joilla on minusta positiivinen vaikutus kaupunkiin. Esimerkiksi Tesoman asemanseudun täydennysrakentaminen on minusta erittäin järkevä projekti, jolla saadaan uutta asumista nopean ja tulevaisuudessa toivottavasti tiheämmän lähijunayhteyden viereen. Keskustan alueella taas esimerkiksi kävelykeskustan kehittäminen ja kaupunkivihreän eli kasvillisuuden lisääminen on asetettu tavoitteeksi, mikä on tavoitteena toivottava.

Mutta. Yleensä mitä mitataan, sitä seurataan. Esimerkiksi jos kaupunkivihreän osalta ei aseteta mitään määrällisiä tavoitteita latvuspeitteisyydestä tai kasvillisuuden määrästä ylipäänsä ei ole, on minusta varteenotettava riski, että jokaisen yksittäisen asemakaavan kohdalla todetaan juuri tähän kohteeseen olevan vaikea saada tavoitteen mukaista lisäystä kasvillisuuteen. Toki tällaiset suunnitelmat ovat luonteeltaan linjaavia, eivät tarkkoja toteutusohjeita, mutta väljyys jättää mahdollisuuden luistaa tavoitteesta.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton varajäsen rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavassa yhdyskuntalautakunnassa Tampereella.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *