Juha Sipponen viljelee Hauholla Rauhalan luomutilalla haskapia, eli hunajamarjaa tai makeasinikuusamaa, joka on tunnettu terveysvaikutuksistaan ja helppo hoitaa. Hieman pitkulaista mustikkaa muistuttavat marjat kypsyvät aikaisin kesällä ja satokausi kestää suunnilleen heinäkuun loppuun.
Vaikka pensas menestyy hyvin Suomen oloissa ja kestää erittäin hyvin talvea, se on silti Sipposen mukaan valitettavan huonosti tunnettu. Euroopan unioni salli hunajamarjan myynnin elintarvikkeena vasta joulukuussa 2018, eikä laji ole vakiinnuttanut asemaansa vielä: harva suomalainen edes Sipposen mukaan tietää koko marjasta. Pitkään viherrakentajana toiminut Sipponen itse kuvaa tietään hunajamarjan viljelyyn ”vahinkona”.
– Ostin tämän paikan kymmenen vuotta sitten hallin takia romujen varastointia varten. Ajattelin, jos tänne saisi jotain kasvamaankin.
Tontti oli liian haasteellinen esimerkiksi mansikalle ja Sipponen halusi viljellä jotain hieman erikoisempaa. Hän kääntyi Pro Agrian marjaneuvojan puoleen ja sai sitä kautta ensimmäistä kertaa kuulla hunajamarjasta.
Hunajamarjan viljely on viime vuosina hieman yleistynyt Suomessa. Hedelmä- ja marjaviljelijäin liiton mukaan sitä viljellään Suomessa yli 70 tilalla. Marjan kukinnot kestävät muutaman asteen pakkasta ja pensas kestää talvella jopa yli 40 asteen pakkasista. Marja on ollut pitkään suuressa suosiossa muun muassa Japanissa, Venäjällä sekä Pohjois-Amerikassa. Japanissa marjaa arvostetaan sen terveysvaikutusten vuoksi ja sitä on luonnehdittu ”ikuisen nuoruuden marjaksi” korkeiden antioksidantti- ja vitamiinipitoisuuksien takia. Sipponen korostaa, että marja peittoaa vaikutuksissaan mustikan:
– Haskapin ravintoarvo on 2,5-kertainen mustikkaan verrattuna.
Maultaan hunajamarja muistuttaa mustikkaa, mutta siinä on monenlaisia muitakin vivahteita. Sipponen on itse havainnut, että monilla ihmisillä on erilaisia tulkintoja mausta.
– Siitä löytää muun muassa mustikkaa, mustaherukkaa, vadelmaa ja hapokkuutta, hän listaa.
Maku ja makeus vaihtelevat toki hieman lajikkeiden ja kypsyysasteen mukaan. Marjaa saa myös säilöttyä ja hyödynnettyä esimerkiksi hilloissa, mehuissa, hyytelöissä ja leivonnassa.
