Julkaisemme poikkeuksellisesti kaksi arviota näytelmästä.
Oliko Jugoslavian hajoaminen 1990-luvun alussa vain alkusoittoa koko Euroopan tulevaisuudelle? Tätä(kin) voi kysyä Tampereen Työväen Teatterin Kissani Jugoslavia -näytelmän katsomisen jälkeen.
Olihan kuudesta osatasavallasta koostuva Jugoslavia eräänlainen Euroopan unioni pienoiskoossa. Presidentti Tito (1892–1980) määritteli Jugoslavian liittotasavallaksi ja sekatalousjärjestelmäksi, joka koostui kahdesta uskonnosta, neljästä virallisesta kielestä ja yhdestä puolueesta.
Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia ilmestyi vuonna 2014. Statovci syntyi vuonna 1990 Kosovon Podvjevassa. Hän oli kaksivuotias muutettuaan vanhempiensa mukana Suomeen. Kosovon sodan aikana Statovici oli alle 10-vuotias ja eli tavallista arkeaan Porvoossa.
– Silti alueen tavat, kulttuuri, historia ja sodat ovat merkittävällä tavalla minun elämääni ja lapsuuttani. Kirjoittajana yritän tehdä selkoa, millaisesta paikasta olen kotoisin, hän on todennut.
Maailma toimii odotusten ja asenteiden mukaisesti
Näytelmän alkuminuuteilla katsojalle käy selväksi, että kyseessä ei ole mikä tahansa tavallinen Kotikatu tai nukkumalähiö. Albaanityttö Emine varttuu Jugoslavian maaseudulla, missä naisen paikka on kotona ja mies on perheen pää.
On vuosi 1980, Emine naitetaan monipäiväisin juhlallisuuksin miehelle, jonka hän on tavannut vain kerran. Kun levottomuudet pirstovat maan heidän ympäriltään, kaikki muuttuu ja edessä on muutto Suomeen. Mahdollisimman kauas, missä ei ole ainuttakaan serbiä.
– Sodan jälkeen olimme irtolaisia, marginaaliin työnnettyjä kiertolaisia, ihmisiä vailla kotimaata, identiteettiä ja kansallisuutta, Emine kertoo.
Heidän poikansa Bekim kasvaa Porvoossa, jossa hän oppii aistimaan asenteet ja ennakkoluulot.
– Maailma toimii odotusten ja asenteiden mukaisesti, eikä suinkaan reaalitodellisuuden mukaisesti, tarinan mystinen kissa toteaa.
Mitä meille tapahtui?
Näytelmän alkuminuuteilla kysyin hiljaa mielessäni, onko tämä lastennäytelmä aikuisille vai aikuisten näytelmä lapsille? Pian sain kysymykseeni vastauksen: tämä on maagista realismia.
Toisella puoliajalla siirryttiin perinteisempään realistiseen ilmaisuun ja ensimmäisen puoliajan kysymysten asettelut alkoivat purkautua. Näytelmässä edettiin syvyyssuunnassa kuin olisi luotilankaa pudotettu yhä syvemmälle ihmismielen syövereihin.
Oikeassaolija ja alistaja perheen pää isä Bajram on poistunut oman käden kautta elämän näyttämöltä. Bajram toi perheensä turvaan Suomeen, kun Jugoslavia hajosi. Miesparalle oli luvattu pohjoismaista hyvinvointia, mutta häpeäkseen hän ei ollut Suomessa kukaan eikä hän osannut mitään. Vieraaseen kulttuuriin joutuminen erotti perheenjäsenet lopullisesti toisistaan.
Bekimin on etsittävä itselleen paitsi uusi kansallinen identiteetti niin myös toisenlainen seksuaali-identiteetti. Äiti Emine yrittää ymmärtää, mitä tapahtui miehelle, jonka kanssa hän kerran perusti perheen.
Kipeän ajankohtaista
Tälle näytelmälle on vaikea hakea vertailukohtaa viimeaikaisista teatteriesityksistä. Sen kysymyksenasettelut ovat sen verran kipeän ajankohtaisia. Miten voimme kohdata toisemme, ymmärtää toisiamme, jos olemme sydänjuuria myöten vieraita itsellemme. Päivittäisuutiset eivät lupaa hyvää menossa olevalle vaaralliselle taantumiselle ja menneisyyden kauhujen palauttamisyrityksille.
Saska Pulkkinen tekee huikean roolityön Bekimin osassa. Miia Selin joutuu muuntumaan laulajan urasta haaveilevasta tytöstä elämän runtelemaksi Emineksi, joka toteaa löytäneensä elämänsä tarkoituksen pienen porvoolaiskaupan myyjänä.
Janne Kallioniemi isänä ja Käärmeenä möyrii syvällä elämän syvissä vesissä. Samuli Muje mystisenä kissana, Ardinina ja Samina tuo ainakin hieman valoa ja karnevalismia itseään etsivän Bekimin elämän varjoihin.
Sanna Levon pelkistetty, hyvin toimiva lavastus ja hienovireinen valaistus toivat esitykseen maagista realismia.
Pajtim Statovci on kahdesti Finlandia-palkittu kirjailija. Hänen teostensa käännösoikeuksia on myyty 20 kielialueelle.
Kissani Jugoslaviasta nähdään syyskauden aikana 12 esityskertaa. Lisää esityksiä on luvassa kevätkauden puolella.
Tampereen Työväen Teatteri – Eino Salmelaisen näyttämö:
Pajtim Statovci – Eva Buchwald: Kissani Jugoslavia.
Ohjaus: Samuli Reunanen
Rooleissa: Saska Pulkkinen (Bekim), Miia Selin (Emine), Janne Kallioniemi (Käärme, Isä) ja Samuli Muje (Kissa, Ardi, Sami).
Esityksen puvut ja lavastuksen on suunnitellut Sanna Levo, valot ja projisoinnit Juha Haapasalo sekä äänet Jarkko Tuohimaa. Ensi-ilta oli 23.10.2025
